10-vuotias orurolainen tyttö myy koulunkäynnin ohella jäätelöä.

Työtä leikin sijaan

Bolivia laski työntekoon vaadittavan ikärajan 14 vuodesta 10 vuoteen. Työssä käyvien lasten järjestö taistelee parempien työolojen puolesta, muttei halua kieltää lasten työssä käyntiä.

Teksti: Heidi RosténKuva: Heidi Rostén

PitkätDemokratiaAmerikkaLatinalainen AmerikkaEtelä-AmerikkaBolivia

Linja-autoaseman ihmisvilinässä nuoren pojan mustiksi värjäytyneet sormet kurkottavat kohti kiillotettavaa kenkäparia. Kulman takana kymmenenvuotias tyttö myy jäätelöä pilkkahintaan.

Bolivian Altiplanon eli ylätasangon sydämessä sijaitseva reilun 250 000 asukkaan Oruron kaupunki on surullinen näky. Mihin tahansa katsoo, näkee lapsia tekemässä työtä.

Bolivian parlamentti laski heinäkuussa työntekoon vaadittavan alaikärajan 14 vuodesta 10 vuoteen. Monet ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Rights Watch, vetosivat presidentti Evo Moralesiin, jotta tämä estäisi lain voimaan tulemisen. Järjestöt kritisoivat ankarasti lakimuutosta, joka tulee heidän mukaansa entisestään huonontamaan maan lasten opiskelumahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä.

Boliviassa ääni on toinen. Monet järjestäytyneet lapsityöntekijät kannattavat lakimuutosta, joka antaa heille lain suojan. Useat lapset ja nuoret ovat jyrkästi lapsityövoiman kieltämistä vastaan. Monien paikallisten järjestöjen mukaan lapsityövoiman laittomaksi tekeminen ajaisi lapset ja nuoret vielä ahtaammalle ja entistä kehnompiin työoloihin.

Unicefin arvion mukaan reilun 10 miljoonan asukkaan Boliviassa on noin 850 000 alaikäistä työntekijää. Monet heistä tekevät töitä vaarallisissa olosuhteissa.

Bolivian lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden unioni Unatsbo edustaa tuhansia alle 18-vuotiaita ympäri maata. Luz Rivera Daza on unionin aikuinen neuvonantaja ja sosiaalityöntekijä. Hän toivoo, että lapsityövoimaan liittyvien ongelmien monitasoisuus tunnustettaisiin. ”Vastustamme kaikkia lapsityövoimaan liittyviä hyväksikäytön muotoja, olivat ne sitten fyysisiä, psykologisia, etnisiä tai sosiaalisia. Mutta lapsityövoima on todellisuutta täällä, eikä sitä tule peitellä. Tärkeintä olisi säätää päteviä lakeja työtätekevien lasten ja nuorten suojelemiseksi.”

”Tarvitsemme oman äänen”

Ruohonjuuritason työtä tekevä Rivera Daza jakaa kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen huolen työtä tekevistä lapsista, mutta ympäröivä todellisuus muuttaa ajettavaa agendaa. Rivera Dazan mielestä ensimmäinen tavoite olisi saada lapset ja nuoret pois vaarallisen työn parista. Yhdessä hänen projekteistaan houkutellaankin lapsia ja nuoria kaivostöistä leipurin hommiin. Toinen tavoite on saada lasten ääni kuuluviin.

”Toivoisin, että lapset saisivat itse kertoa, mitä he haluavat ja tarvitsevat. Lasten ja nuorten ääntä tulisi kuunnella”, Rivera Daza painottaa.

Kyllä lapset ja nuoret kertovatkin. Monen bolivialaiskaupungin tapaan myös Orurossa kasvaa rohkea, paremmasta huomisesta haaveileva sukupolvi, joka haluaa rakentaa maan lapsille uudenlaisen tulevaisuuden.

Kun keskustan laitamilla sijaitsevan toimistorakennuksen huoneeseen astuu neljä huppareihin ja farkkutakkeihin pukeutunutta paikallista aktivistia, täyttyy tila hetkessä peittelemättömällä innostuksella. Heidän keskiarvoiäkseen kertyy vain hieman päälle 14 vuotta. Tuhansien bolivialaisnuorten lailla he kuuluvat työssäkäyvien lasten ja nuorten oikeuksia ajavaan Unatsboon.

”Bolivian lapsilla ja nuorilla on yhteinen haaste. Meidän tulee itse tehdä elämästämme parempi. Tämän tavoitteen voimme saavuttaa vain aktivoitumalla. Me tarvitsemme oma äänen”, sanoo järjestön delegaatti ja seurueensa äänitorvi Marcelo Ortiz Espinoza, 14.

Useiden aktivistien tavoin myös Ortiz Espinoza osallistuu pääkaupungissa La Pazissa järjestettyihin työssä käyvien lasten oikeuksia ajaviin mielenosoituksiin. Hän on päässyt tapaamaan myös presidentti Moralesin.

”Listallani ensimmäisenä on lasten oikeuksien ja työolosuhteiden parantaminen. Toivon, että voin nyt ja tulevaisuudessa lisätä ihmisten tietoisuutta näistä tärkeistä asioista.”

Suurin haaste on köyhyys

Vaikka Unatsbo ajaa työssä käyvien lasten oikeuksia ja parempia työoloja, ei työssäkäyntiin suhtauduta kritiikittömästi. Monien aktivistien lailla Denilson Arias Portillo, 15, on työntekoa vastaan. Tällä hetkellä työnteon vastustamisen sijaan listan kärkeen nousee kuitenkin työolojen parantaminen.

”Unelmani on auttaa niitä lapsia, jotka joutuvat käymään töissä. Toivon, ettei lasten tarvitsisi enää tulevaisuudessa tehdä töitä. Työnteolla on negatiiviset vaikutukset lapsen elämään”, koulunkäynnin ohella tuoremehulähettinä työskentelevä Arias Portillo sanoo.

Neljätoistavuotiaat koululaiset Hover Garcia Nasquez ja Eddy Dávaloz Cayo yhtyvät keskusteluun. ”Jos yhteiskuntamme olisi tasa-arvoinen, ei lasten tarvitsisi enää työskennellä”, he sanovat.

”Bolivian suurin haaste on köyhyys. Se tarkoittaa monille lapsille työntekoa, mikä vaikeuttaa opintoja ja se taas vaikuttaa koko elämään.”

Molemmat pojat työskentelevät koulun ohella muurareina.

Sosiaalityöntekijä Luz Rivera Daza on nuorten aktivistien kanssa yhtä mieltä.

”Ei voi kieltää, etteikö työnteko olisi monille lapsille velvollisuus – asia, johon heillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta vaikuttaa. Niin kauan kuin maailmassa on köyhyyttä, on myös lapsityövoimaa.”

Kirjailijaksi haluava Ortiz Espinoza käy koulua ja työskentelee iltaisin ja viikonloppuisin konetyöpajalla.

“En kauheasti ajattele, mitä vaikutuksia lapsityövoiman käytöllä on yleisesti tai miten se vaikuttaa elämääni. Ehkä meillä ei ole juurikaan vapaa-aikaa eikä aikaa omille harrastuksille. Lapsityövoiman tulevaisuudesta en tiedä, mutta nyt olisi tärkeintä tukea lapsityöläisten oikeuksia ja pyrkimyksiämme parantaa yhteiskunnallista asemaamme”, sanoo Ortiz Espinoza ja lähtee ystäviensä kanssa suunnittelemaan seuraavaa mielenosoitusta. Unelmien tulevaisuuteen on vielä matkaa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!