Nuori kiinalaismies puvussa, vierellään urheiluauto.
Jos nuorilta kiinalaisnaisilta kysyy unelmien miehen määritelmää, kuulee usein sanan gao fu shuai. Muotisana kääntyy suomeksi muotoon ”pitkä, varakas ja komea”. Adjektiivit tulevat ilmeisesti tärkeysjärjestyksessä.
Kuva: Jan Rosström

Ooh, mitä miehiä!

Millainen mies onkaan halutuin Kiinassa, Turkissa, Ghanassa ja Brasiliassa? Avustajamme maailmalla kertovat.

Teksti: Rauno SainioTeksti: Reeta PaakkinenTeksti: Lotta PeltonenTeksti: Suvi MononenKuvat: Jan Rosström

PitkätMiehetKiinaGhanaTurkkiBrasilia

Kiina
Pitkä, varakas ja komea.

Kun Kiina 1970-luvun lopulla pani täytäntöön yhden lapsen politiikan, maan sukupuolijakauma alkoi vääristyä. Pahimmillaan, vuonna 2004, poikalapsia suosivassa maassa syntyi peräti 121 poikaa sataa tyttöä kohti.

Miehiä on nyt Kiinassa 33 miljoonaa enemmän kuin naisia. Naisilla on miesmarkkinoilla yhä enemmän valinnanvaraa. Miehille vaimon löytämisestä taas on tulossa koveneva haaste.

Onneksi hitaasti muuttuvat sukupuolinormit auttavat. Ihannemies on Kiinassa tarkasti määritelty, ja kriteerit täyttävällä riittää vientiä.

Jos nuorilta kiinattarilta kysyy unelmien miehestä, kuulee sanan gao fu shuai: pitkä, varakas ja komea.

Kiinalainen mies on keskimäärin 167 senttimetriä pitkä. Deitti-ilmoituksissa miehiltä kuitenkin vaaditaan lähes aina selvästi yli 170-sentin pituutta. Se miksi pituus on niin tärkeää, on mysteeri.

Se että miehen odotetaan olevan varakas, ei yllätä. Sosiaaliturva on Kiinassa niin olematonta, että kumppania valitessa lähdetään usein käytännön asioista. Taloudellinen turva riittää, sielunkumppanuus on yliarvostettua. Maaseudun köyhät (ja lyhyet) miehet jäävät kilvassa kaupunkilaisserkkujensa jalkoihin.

Kunnon kiinalainen poikaystävä tekee kaikkensa pitääkseen huolta tytöstään. Hän kantaa myös tyttönsä käsilaukun, oli se kuinka kevyt hyvänsä.

Kunnon mies ei koskaan salli naisen maksaa. Varsinkaan ravintolassa, missä mies on tilannut pöydän niin täyteen, että valtaosa päätyy väkisinkin takakujan sioille. Kiinalainen mies pröystäilee, vaikka olisi köyhä. Siten hän viestii naiselle:

”Minun kanssani olet turvassa.”

Rahan pitää kuitenkin riittää muuhunkin kuin ruokaan, mikäli mielii avioliiton satamaan asti. Sitkeän käytännön mukaan miehen on nimittäin alttarille päästäkseen paras omistaa sekä koti että auto.

Vaatimus tosin tulee usein naisen vanhempien suusta. Ihannemiestä ei Kiinassa aina määrittelekään potentiaalinen morsian vaan tämän vanhemmat. Syitä tähänkin voi etsiä sosiaaliturvasta.

Joskus puhdas rakkauskin voittaa Kiinassa ja pari pääsee naimisiin, vaikka rahat ja materia puuttuisivat. Silloin puhutaan alastomasta avioliitosta.

 

Turkki
Huolehtiva perheenisä.

Turkkilaisten naisten maailmassa ihannemies on perheensä elättävä, naistaan arvostava, itsestään huolehtiva uskollinen mies. Turkissa miehen kyky elättää koko perhe on miehisyyden mitta. Miehen palkkaa pidetään koko perheen yhteisenä ja pihistelyä epämiehekkäänä. Erityisesti iäkkäämpien naisten kuulee kehuskelevan avokätisillä vävyillään. Vävylle suvun odotukset saattavat aiheuttaa paineita. Turkkilainen mies tekeekin pitkää päivää ja pitää lyhyitä lomia.

Vaikka osa turkkilaisista miehistä laittaa ruokaa, yleisesti ruoanlaitto on äitien tehtävä. Miehen ei kuulu päteä kokkaamisessa, kuten ei myöskään sisustuksessa tai lasten vaateostoksilla. Miesten tehtäviin kuuluvat auton huoltaminen, pikkuremontit ja lamppujen vaihtaminen.

Turkissa kotiäidin työn väheksymistä pidetään asiattomana, sillä se on fyysisesti raskasta ja työpäivä kodin ulkopuolista työtä paljon pidempi.

Turkissa vanhemmat eivät voi jakaa vanhemmuutta kuten Pohjoismaissa. Isyysloma on viisipäiväinen. Mies, joka lähtisi kesken päivän töistä hakemaan päiväkodista sairaan lapsen kotiin, joutuisi vastaamaan kysymyksiin siitä, missä lapsen äiti oli. Ihannemies rakastaa silti lapsia. Hän käy lapsen läksyt läpi, komentaa nukkumaan ja vie perheen viikonloppuisin elokuviin, rannalle tai ulos syömään.

Turkissa huoliteltu ulkonäkö on käyntikortti, joka kertoo henkilön statuksesta. Miehille ei ole ongelma, että nai­nen käyttää hänen rahojaan omiin vaatteisiinsa tai meikkeihin. Sitenhän nainen pitää yllä vetovoimaansa. Turkkilaiset miehet ovat myös itse ahkeria parturipalveluiden käyttäjiä. Osa iäkkäämmistä miehistä turvautuu hiustensiirtoon. Nuoremmat poistattavat ylimääräisiä ihokarvoja. Miestä, joka antaa niskakarvojen kasvaa vapaasti kutsutaan Istanbulin teinislangissa ”karhuksi”.

Turkkilainen mies tietää, että naisilla on korkeat vaatimukset. Ihannemies osaa heittäytyä myös tunteelliseksi. Kuten ystävättäreni totesi: ”Jos mies ei ole lainkaan mustasukkainen, jotain on pielessä. Kyllähän miehen pitää osata näyttää tunteensa ja puhuakin niistä!

 

Ghana
Työteliäs ja vahva.

Jos ghanalainen ihannemies pitäisi määritellä yhdellä sanalla, se olisi vahva.

Tämä näkemys piirtyi mieleeni kolmevuotiseksi venyneen visiittini alkutaipaleella. Ghanalaisyhtye 4x4:n hittibiisi Waist and Power soi silloin kaduilla, kojuissa, kännyköissä ja puskatakseissa.

Laulussa toistuu miesten esittämä fraasi ”My baby loves me, because I am a strong man, an African man”, johon naiskuoro vastaa ”I need a strong black man, I need a Ghanaian man”.

Mitä se vahvuus sitten tarkoittaa?

Ghanalaisnaisten kanssa käydyissä keskusteluissa vahvuus liitettiin olennaisesti mieskuntoon.

”Pitää olla kokoa ja kestävyyttä”, ilmoitti ystävättäreni suorasanaisesti. Hänellä oli myös selkeä näkemys esinahasta.

”En voisi kuvitellakaan olevani miehen kanssa, jota ei ole ympärileikattu.”

”Mikset?”

”Se nyt vain on niin kertakaikkisen inhottava, bakteereja keräävä nahanpalanen.”

Kulttuurinen viitekehys selittänee tulokulmaa. Uskontokuntaan katsomatta suurin osa ghanalaismiehistä on ympärileikattuja. Ghanassa se edustaa normia ja luonnollista.

Vahvuus ei tietenkään symbolisoi pelkkää sukupuolista kyvykkyyttä vaan kokonaisvaltaista fyysistä voimaa, maskuliinisuutta, terveyttä ja elinvoimaa. Sen ohella vahvuus viittaa miehen kykyyn huolehtia vaimosta, lapsista, vanhemmista ja muusta suvusta.

Perheen päänä mies kantaa vastuun perheen hyvinvoinnista. Turvallisen elämän lisäksi haaveillaan omasta talosta, länsimaalaisesta keittiöstä, varageneraattorista, ilmastoidusta katumaasturista ja menestyvästä yrityksestä.

Tehdäkseen unelmista totta miehen on hankittava hyvä koulutus ja päästävä hyväpalkkaiseen työhön. Ennen kaikkea miehen on oltava työteliäs ja yritteliäs. ”Hard working” onkin tuttu miesmantra.

Kaikki ei kuitenkaan ole omissa käsissä, sillä turvata voit yksin Jumalaan. Siksi uskossakin on pysyttävä vahvana.
Toisinaan miehen malli saattaa tuntua raskaalta, etenkin jos vahvuus yhdistetään suoraviivaisesti varallisuuteen.

”Ghanalaisia naisia kiinnostaa vain raha. Kun rahat loppuvat, nainen siirtyy seuraavan miehen luokse”, tuskaili eräs tuttavani naishuoliaan.

Seurusteluvaiheessa ghanalainen mies maksaa kaiken. Miehen tulee myös huolehtia ulkonäöstään. Musiikkivideoilla ja catwalkeilla näkyy letitettyjä hiuksia ja luonnollisia afrojakin, mutta lyhyet ja hiusrajasta tarkkaan tyylitellyt kampaukset pitävät yhä pintansa.

Arkena toimistotyötä tekevä mies pukeutuu suoriin housuihin, kauluspaitaan ja kiillotettuihin nahkakenkiin. Perjantaisin päälle puetaan perinteitä kunnioittaen mittatilaustyönä teetetty ja silitetty ghanalainen printtipaita. Sen alla on hihaton valkoinen aluspaita (singlet).

Jokamiehen univormuun kuuluu myös kankainen nenäliina, jolla hikikarpaloita pyyhitään otsalta.

Elementissään ghanalainen mies on bailatessaan. Rytmi on äidinmaidosta imetty, liike leikittelevää ja elämänilo näkyy. Tanssilattialla oikeuksiinsa pääsevät myös vahvat lanteet.

 

Brasilia
Kohtelias valloittaja.

Brasilialaisen naisen sanotaan rakastavan kauniilta ja feminiiniseltä näyttämistä. Brasilialainen mies puolestaan rakastaa tämän ihanuuden katselemista.

Kadulla miesten päät kääntyvät upeiden naisyksilöiden perään ja kehut ilmaistaan peittelemättömän avoimesti. Kun brasilialainen mies haluaa valloittaa, hän tekee sen isoeleisesti ja viivyttelemättä. Ei olekaan tavatonta, että mahdollisuus lähempään tuttavuuteen tarjotaan jo lyhyenkin tutustumisen jälkeen.

Parisuhteen rakentamiseen lähdetään vauhdikkaasti. Perheen, erityisesti äidin ja siskojen siunaus haetaan ennen kuin suunnitelmallisempi on kerennyt edes tottua ajatukseen tapailusta.

Stereotyyppisesti brasilialainen mies on macho, onhan hän kasvanut kulttuurissa, jossa naiset ovat äitejä, tyttöystäviä, vaimoja tai kodinhoitajia. Tämä kuumaverinen ryhmänjohtaja tekee päätökset koko perhettä koskien. Naisen odotetaan seisovan järkkymättä miehensä rinnalla. Toisille näitä ”kodin tukijoukkoja”, tyttöystäviä ja perheitä, on saattanut kertyä useampiakin, mikä kielii suvunjatkamiskyvystä ja miehisyydestä.

Miehen taloudellinen menestys on brasilialaisessa kulttuurissa tärkeää, sillä vastuu perheen elättämisestä on yhä miehen harteilla. Vaimo keskittyy pitämään huolta lapsista ja kodista.  Taloudellinen menestys on linkittynyt sosiaaliseen menestykseen. Perinteinen brasilialainen työkulttuuri perustuu hyvin hoidettuihin henkilökohtaisiin suhteisiin. Bisnestä puhutaan vasta, kun ollaan tutustuttu syöden, juoden ja jutellen. Kenties juuri tästä syystä brassimies on sosiaalisesti lahjakas.

Tuliseksi kuvailtu brassi on käytökseltään yllättävän kohtelias ja huomioiva, minkä kautta ilmennetään myös sosioekonomista asemaa. Hyviä käytöstapoja kunnioitetaan.

Ulkonäöllisesti Brasiliassa ihannoidaan vaaleutta, myös miesten keskuudessa, vaikka machomies onkin immuuni mainosten luomille mielikuville. Brasilialainen mies on lähtökohtaisesti eurooppalaista lyhyempi, mutta lihaksikkaampi. Tätä puolta kehitetäänkin ahkerasti kuntosaleilla ja esitellään rannoilla.

Brasilia on suuri maa. Pelkästään Rion alueella on enemmän asukkaita kuin Suomessa. Miesluonne vaihtelee osavaltioiden välillä. Rio de Janeiron pohjoispuolella sijaitsevan Minas Geraisin miesten, mineirojen, sanotaan olevan leppoisia ja työteliäitä huumorimiehiä kun taas riolaisen cariocan sanotaan arvostavan vapaa-aikaa.

Carioca-miesten luonteeseen liittyy myös aimo annos herkkyyttä. Se kuuluu erityisesti vanhassa sambamusiikissa, jossa kuvaillaan usein melankolisen kaipauksen tunnetta, saudadea. Tämä katkeransuloinen tunnetila valtaa miehen, kun rakastettu ei enää koskaan palaa. Samboissa machomieskin saa luvan murtua.

Reeta Paakkisen profiilikuva oranssilla taustalla

Reeta Paakkinen

Reeta on valtiotieteen maisteri, vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Hän on opiskellut Kreikan ja Turkin nykyhistoriaa ja politiikkaa King’s College Londonissa ja kansainvälista lakia London School of Economicsissa.

Suvi Mononen