Aamuisin ja iltapäivisin sambialaisen Kampumban kylän naiset kokoontuvat kaivolle. Maaoikeudet ovat tavallinen puheenaihe.

Naisille valta maahan

Kaksikymmentä perinteistä johtajaa Sambiasta, ­Zimbabwesta ja Malawista
on allekirjoittanut julistuksen, joka lisää naisten valtaa viljelysmaahan. ­
Julistus saattaa osoittautua käänteentekeväksi eteläisen Afrikan maaseudulle.

Teksti: Görrel EspelundKuva: Andreas Karlsson

PitkätDemokratiaTasa-arvoNaisetAfrikkaEteläinen AfrikkaSambia

 ”Jos saisin oikeudet maahani, voisin investoida kalalammikoihin ja karjaan. Unelmani on avata maataloustuotteita myyvä kauppa”, sanoo Gertrude Chomba.

”Kukaan ei voisi häätää minua, ja voisin ehkä hankkia vuohia”, sanoo Evelyn Evaness.

”Minä satsaisin uusiin tuottavampiin viljelykasveihin kuten puuvillaan”, sanoo puolestaan Joyce Karaka.

Naiskolmikko istuu puun varjossa Kampumban kylässä, viiden tunnin ajomatkan päässä Sambian pääkaupunki Lusakasta pohjoiseen. Kylässä ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä, mutta katoilla on aurinkopaneeleja, joiden avulla kyläläiset voivat ladata matkapuhelimiaan.

Naiset unelmoivat tilustensa kehitysmahdollisuuksista, mutta ensin heidän tulisi saada oikeudet viljelymaahansa.

”Tavallisesti naiset ovat täysin riippuvaisia miehistään, ja nämä sanovat heille, mitä kasveja istuttaa. Mutta meidän miehemme ovat erilaisia. Me liityimme taannoin paikalliseen järjestöön ja saimme sen kautta tietoa tasa-arvosta. Nyt työskentelemme yhdessä miesten kanssa”, kertoo Evelyn Evaness.

Women for Change -järjestö työskentelee naisten oikeuksien vahvistamiseksi. Eräs tärkeimmistä kysymyksistä on juuri naisten oikeus maatalousmaahan.

Laki ja tapaoikeus

Arvoiden mukaan 65–70 prosenttia Sambian väestöstä saa elantonsa maataloudesta, ja enemmistö omavaraisista viljelijöistä on naisia. Perheen peltojen hallinta on silti miesten käsissä.

”Jos naiset saisivat enemmän sananvaltaa, vahvistuisi myös ruokaturva. Maaoikeudet voivat nostaa ihmiset köyhyydestä”, kertoo Salome Nkazwe, Women for Changen projektikoordinaattori.

Kuten useimmissa eteläisen Afrikan maissa myös Sambiassa maaomaisuutta säädellään kahdella rinnakkaisella järjestelmällä. Osaa maasta koskee kansallinen lainsäädäntö, mutta suurinta osaa säädellään tapaoikeuden kautta. Tällöin korkein perinteinen johtaja päättää oman alueensa maanjaosta – tai sen peruuttamisesta.

”Maaoikeudet ovat tulleet ajankohtaisiksi, kun entistä useammat kotimaiset ja kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneet Sambiasta. Perinteisillä johtajilla voi olla houkutus myydä maata, ja vuosia alueella asuneet maanviljelijät joutuvat häädetyksi”, Nkazwe sanoo.

Isien perintö

Tapaoikeuden mukaan maanjako sovitaan suullisesti ja sillä periaatteella, että maa kuuluu yhteisölle, ei yksilöille. Lukuun ottamatta tiettyjä alueita Itä-Sambiassa maa periytyy isän mukaan. Leskeksi jääneellä naisella ei ole oikeutta periä maata, koska se kuuluu miehen suvulle.

Niissäkin tapauksissa, joissa maa periytyy äidin puolelle, kuuluu määräysvalta suvun miehille.

Dimuna Phiri Zambia Land Alliance -verkostosta kertoo uudesta lakiluonnoksesta, josta ei vielä ole keskusteltu.

”Yksi keskeisistä kysymyksistä on, pidämmekö kiinni kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä vai emme. Uskomme, että Sambia voi säilyttää molemmat järjestelmät, mutta tapaoikeuden säätelemien alueiden asukkaat tarvitsevat lisää lakien tuomaa varmuutta”, hän sanoo.

Perinteet muutoksessa

Women for Change kutsui yhdessä ruotsalaisen yhteistyöjärjestönsä We Effectin kanssa koolle 20 perinteistä johtajaa Sambiasta, Zimbabwesta ja Malawista konferenssiin alkusyksyllä 2014. Kahden päivän aikana keskusteltiin julistuksesta, jonka kaikki johtajat allekirjoittivat.

Asiakirja voi olla käänteentekevä maaseudun kehitykselle eteläisessä Afrikassa. Julistuksessa perinteiset johtajat sitoutuvat varmistamaan naisten oikeudet maahan ja päivittämään olemassa olevat rekisterit sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseksi.

”Perinteisten johtajien koolle kutsuminen on vaikeaa; vallasta ja vaikutusvallasta keskusteleminen on vaikeaa. Me saimme kuitenkin heidät keskustelemaan nuorten edistyksellisten johtajien kanssa, jotka kertoivat koko kylälle seuraavista myönteisistä vaikutuksista, kun naisille annetaan enemmän sananvaltaa”, kertoo Jennipher Sakala, tasa-arvoasioista vastaava aluekoordinaattori We Effect -järjestöstä.

Myös tutkimustieto viittaa siihen, että tasa-arvolla ja kehityksellä on selvä yhteys, Sakala korostaa. YK:n maatalousjärjestö FAO:n raportissa vuodelta 2011 osoitetaan, että jos naisilla olisi miesten kanssa yhtäläinen oikeus maahan, kasvaisivat sadot 20–30 prosenttia. Tämä puolestaan tarkoittaisi 100–150 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä vähemmän maailmassa.

Kehitys edellyttää maaoikeuksia

Evelyn Nguleka on Sambian kansallisen maanviljelijöiden liiton (ZNFU) ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja. Hänestä on tullut esikuva monille Sambian maanviljelijänaisille.

Evelyn Ngulekan mukaan maatalouden kehittyminen edellyttää maaoikeuksien ratkaisemista.

”ZNFU näkee viljelijöiden maaoikeudet äärimmäisen tärkeänä, joskin vaikeana asiana. Perinteiset johtajat pelkäävät oman valtansa ja tukijoidensa menettämistä, jos maatalousmaa heidän alueillaan jaetaan yksityishenkilöille.”

Jos vertaillaan alueita, joissa viljelijöillä on oikeus maahan, niihin alueisiin, joissa oikeuksia ei ole, ovat erot merkittäviä, hän korostaa.

”On itsestään selvää, että jos omistan jotain, myös satsaan siihen. Mutta jos minua uhkaa maani menetys, jätän kaiken tekemättä. Ainoa tapa saada viljelijät investoimaan on antaa heille omistusoikeus”, sanoo Nguleka.

Naiset Kampumbassa ovat samaa mieltä. Women for Changen kautta Gertrude Chomba, Joyce Karaka ja Evelyn Evaness ovat liittyneet siemenviljelyhankkeeseen, joka tuottaa tasaista tuloa. Silti naiset eivät tunne oloaan turvatuksi. Joyce Karaka sanoo:

”Maanomistustodistus parantaisi asemaamme, voisimme edelleen kunnioittaa johtajaamme, ja hänellä olisi yhä vaikutusvaltaa. Jos hän sen sijaan myy maamme sijoittajille, menettää hän kaiken valtansa. Jos hän ymmärtää tämän, niin uskon, että muutos on mahdollinen.”

FAKTA: Lusakan julistus naisten maaoikeuksista

> Ajaa sitovia todistuksia, joilla vahvistetaan sekä miesten että naisten maaoikeuksia.
> Vastustaa haitallisia tapoja, jotka lisäävät sukupuolten välistä epätasa-arvoa.
> Tavoittelee naisten maaoikeuksien suojaamista.
> Julistuksen allekirjoittajina 14. elokuuta 2014 oli joukko perinteisiä johtajia Sambiasta, Zimbabwesta ja Malawista.

Käännös: Jan Koskimies


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!