Kiinassa perhe muuttuu, ja häät myös

Historiallisesti avioliitossa on Kiinassa ollut kyse sulhasen perinnöstä ja perillisistä.

Kiina. Yhden lapsen politiikka ja rikastuminen ovat muuttaneet kiinalaisten hääperinteitä, kertoo The Economist. Suuria muutoksia ovat kokeneet sekä käsitys avioliiton perustasta että tavassa viettää häitä.

Historiallisesti avioliitossa on Kiinassa ollut kyse sulhasen perinnöstä ja perillisistä. Maon aikana arvossa pidettiin vaatimattomuutta, eikä suuria juhlia järjestetty.

Nyt häiden ympärille on syntynyt kokonainen elinkeino, joka keskittyy palvelemaan noin 13 miljoonaa vihkiparia vuodessa. Keskimäärin häihin kulutetaan kaupunkilaistyöläisen kahden vuoden palkan verran eli noin 11 000 euroa.  Yleensä hääparin vanhemmat jakavat kustannukset.

Taustalta löytyy Kiinan 190-luvun lopulta harjoittama yhden lapsen politiikka. Vanhemmat säästävät ainokaisensa häihin ja häissä nuoripari voi toteuttaa unelmiaan. Rahaa palaa, mutta yhä useampi avioliitto solmitaan rakkaudesta. 

UCLA:n antropologian professori Yan Yunxiangin mukaan muuttunut hääperinne on vain yksi osoitus kiinalaisen perhekäsityksen muutoksesta. Ensimmäistä kertaa maan historiassa perheen keskipiste on lapsi – ei suku, eivätkä vanhemmat.

Tilaa Maailman Kuvalehti