Artikkelikuva
Jenni Koistisen koreografioima teos syntyy katsojan päivän tapahtumista ja tuntemuksista

Tanssiteos omasta päivästäsi

Kulttuurikeskus Caisan galleriassa saattaa nähdä oman päivänsä tanssittuna.

Tuo tarina päivästäsi ja tanssija luo siitä tanssin. Kulttuurikeskus Caisan galleriassa luodaan 15. ja 16.4. tanssiesityksiä katsojien päivän tapahtumista ja tuntemuksista.

”Katsoja saa istua alas ja pysähtyä hetkeksi, kun tanssija tulkitsee hänen päivänsä”, koreografi Jenni Koistinen kuvailee kehittämäänsä teosta, Tänään. Täällä. Me. Paikka auringossa.

Ensiesityksensä teos sai vuonna 2007, ja sen jälkeen ”tanssivastaanottoja” on pidetty niin festareilla, kulttuuritapahtumissa kuin Diakonissalaitoksen asumisyksikössäkin. Nyt uutta on se, että esitys toteutetaan monikulttuurisesta näkökulmasta: katsojien tarinoita tulkitsevat Gesa Piper Saksasta, Dayron Napoles Rubant Kuubasta ja Amandine Doat Ranskasta.

”Toivon, että tanssijat tuovat teokseen kotimaansa kulttuurin sekä tanssikulttuurinsa. On kiinnostavaa nähdä, miten kulttuurien erityispiirteet näkyvät tanssijan tulkinnassa”, Koistinen pohtii.

Tällä kertaa tarinan voi tuoda neljällä eri kielellä: suomeksi, englanniksi, ranskaksi tai saksaksi. Koistinen toivoo, että myös katsojat toisivat tarinoita monikulttuurisista taustoista.

Konseptissa on Koistisen mukaan kyse hetkessä olemisesta. Tanssijoilla ei ole mitään etukäteismateriaalia, joten tanssi luodaan vasta kunkin tarinan pohjalta.

”Tanssi on perinteisesti ollut hetken taidetta. Halusin lähteä tutkimaan, mitä tapahtuu, kun tanssi luodaan hetkessä.”

Koistinen haluaa osallistaa katsojaa tanssin tekemiseen. Henkilökohtaisen tanssin on tarkoitus olla lahja katsojalle.

”Jotkut kertovat arkisista asioista, toiset jakavat syvällisiäkin tuntemuksia. Joku voi elää juuri  nyt vaikeaa elämänvaihetta.”

Hienointa Kositiselle on, kun katsoja tulee kertomaan, että tanssi tarjosi uuden näkökulman omiin tuntemuksiin ja kokemuksiin.

Tilaa Maailman Kuvalehti