Murhien selvittämistä ovat Meksikolta vaatineet niin EU:n suurlähetystö, ulkosuhteista vastaava korkea edustaja kuin ministerineuvoston puheenjohtaja sekä Suomen Meksikon suurlähetystö, virkamiehet ja poliitikot Tarja Halosta ja Sauli Niinistöä myöten.

5 vuotta vitkuttelua

Suomalaisen aktivistin Jyri Jaakkolan murhasta Meksikossa on kulunut jo viisi vuotta, mutta ketään ei ole tuomittu. Saadaanko tappajia koskaan telkien taakse?

Teksti: Silja Ylitalo

PitkätIhmisoikeudetTurvallisuusAmerikkaLatinalainen AmerikkaPohjois-Amerikka

Huhtikuun 27. päivänä vuonna 2010 Etelä-Meksikossa Oaxacassa asunut suomalainen aktivisti JyriJaakkola osallistui kansainväliseen autosaattueeseen, jonka tarkoituksena oli toimittaa ruokaa ja lääkkeitä puolisotilaallisen Ubisort-järjestön piirittämään San Juan Copalan kylään.

Saattueen matka tyssäsi luoteihin. Ammuskelussa kuolivat Jyri Jaakkola ja meksikolainen Bety Cariño.

Tapahtumista on nyt kulunut viisi vuotta. Ketään ei ole vieläkään tuomittu.

”Juttu on sikäli turhauttava, että se ei ole koskaan ollut mikään mysteeri”, huoahtaa vihreiden entinen europarlamentaarikko Satu Hassi. Ubisort-ryhmän jäsenet ovat olleet pääepäiltyjä alusta asti. Tapauksella on myös todistajia.

Pidätysmääräykset annettiin kuitenkin vasta yli kahden vuoden kuluttua tapahtumista, ja sen jälkeen meni vielä kaksi ja puoli vuotta ennen kuin ensimmäiset pidätykset tehtiin.

”Viimeksi pidätetty henkilö on nämä kaksi ja puoli vuotta työskennellyt kunnanvirastossa”, Hassi huomauttaa. Nyt 14:sta pidätysmääräyksen saaneesta henkilöstä kolme on otettu kiinni.

Painostusta ja turhaa työtä

On helmikuun loppu ja Hassi on juuri palannut Meksikosta, missä hän on jälleen keskustellut viranomaisten kanssa Jaakkolan murhatutkimuksesta.

Hassi on tehnyt tapauksen eteen työtä muun muassa Euroopan parlamentin Meksiko-suhteiden valiokunnan jäsenenä. Hassin – joka on myös Jyri Jaakkolan äidin koulutoveri – lisäksi tapauksen parissa ovat puurtaneet vihreät europarlamentaarikot Heidi Hautala ja saksalainen Ska Keller.

”Olen käynyt Meksikossa nyt seitsemän kertaa, Ska viisi. Olemme tavanneet korkeita virkamiehiä, kallispalkkaisia ihmisiä, jotka käyttävät työaikaansa tähän. Jokaisella käynnillä jankataan samoista asioista, annetaan yksityiskohtaisia lupauksia, mutta kun seuraavan kerran tavataan, hyvin vähän niistä on toteutunut. Työhön nähden on saatu vähän aikaan”, harmittelee Hassi, jota meksikolaisten vitkuttelu turhauttaa.

Murhien selvittämistä ovat Meksikolta vaatineet niin EU:n suurlähetystö, ulkosuhteista vastaava korkea edustaja kuin ministerineuvoston puheenjohtaja sekä Suomen Meksikon suurlähetystö, virkamiehet ja poliitikot Tarja Halosta ja Sauli Niinistöä myöten.

”Asiaa on pidetty esillä niin korkealla tasolla kuin vain voi”, Hassi toteaa.

Todennäköisesti EU-tason vierailut eivät kuitenkaan ole olleet turhia, sillä pidätykset ja muut edistysaskeleet tutkinnassa ovat tapahtuneet juuri niitä ennen tai niiden aikana. Mutta miksi tapausta ei vieläkään ole saatu päätökseen ja syyllisiä tuomittu?

”Meksikon toimintakulttuuriin ei näytä kuuluvan se, että murhat selvitetään. 98 prosenttia jää selvittämättä”, Hassi toteaa.

Toiseksi syyksi hän mainitsee Ubisort-ryhmän yhteydet vallanpitäjiin, erityisesti Oaxacan silloiseen korruptoituneeseen kuvernööriin Ulises Ruiz Ortiziin, jonka puolue PRI on ollut mukana perustamassa ryhmää.

”Ubisortin johtaja Rufino Juárez on Ulises Ruizin henkilökohtainen ystävä.”

Murhaajien yhteyttä kuvernööriin ei kuitenkaan ole tutkittu. Hassia ihmetyttää myös haluttomuus tutkia tapausta järjestäytyneen rikollisuuden näkökulmasta, vaikka tunnusmerkit täyttyvät.

Selviääkö koskaan?

Se, tuleeko tapaus koskaan selviämään, riippuu Hassin mukaan paljolti todistajansuojelusta, jota ei toistaiseksi ole järjestetty riittävällä tavalla.

”Todistajien suojelusta on esitetty lupauksia, mutta ne eivät ole johtaneet toimiin. Kun kyseessä on useita ihmisiä tappanut aseistettu joukko, sitä vastaan ei haluta todistaa. Helmikuussa erään pidätetyn sukulaiset kävivät uhkailemassa todistajaa. Vasta sen jälkeen he ovat saaneet viranomaisapua.”

Nyt kun avaintekijöitä on pidätetty, tapauksen selviämisen ja syyllisten tuomitsemisen suhteen on toivoa. Liian optimistinen Hassi ei silti uskalla vielä olla.

”Oma käsitykseni on, että todistusaineistoa on olemassa riittävästi tuomioita varten. Eri asia sitten on, saadaanko se käyttöön. Jos suojelua ei järjestetä kunnolla, ei kukaan halua oman henkensä uhalla todistaa. Rufinon oikeudenkäynnin pitäisi alkaa pian, silloin nähdään löytyykö tahtoa tapauksen selvittämiseen.”

Hassi jättäytyi viime keväänä pois europarlamentista, mutta aikoo jatkaa työtä tapauksen parissa niin kauan kuin tarpeen.

”Meksikolaisviranomaiset taisivat uskoa meppien kiinnostuksen lopahtavan kun minä jäin pois EU-parlamentista. Mutta olen sanonut heille, että emme lopeta ennen kuin murha on selvitetty.”

Amnestyn Tampereen paikallisryhmä järjestää Jyri Jaakkolan murhan 5-vuotistapahtumia sunnuntaina 26.4. Helsingissä osoitetaan mieltä Meksikon suurlähetystön edessä maanantaina 27.4. Lisätietoja www.amnesty.fi.

INFOBOKSI: Meksikon ihmisoikeus­ongelmat rakenteellisia

Meksikon ihmisoikeustilanteessa ei ole viidessä vuodessa tapahtunut suuria parannuksia, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.

”Hyviä lakialoitteita ja uudistuksia on tehty, mutta lakien täytäntöönpano on pientä. Ollaan vielä kaukana edistyksestä.”

Myös rakenteellisia ongelmia on paljon, muun muassa oikeuslaitosten riippumattomuuden suhteen.

”Nyt esillä ovat olleet katoamiset ja kidutukset. Ne liittyvät edellisen hallituksen aloittamaan huumeidenvastaiseen sotaan.”

Ihmisoikeuksien kannalta huumesodalla on ollut katastrofaaliset seuraukset.

”Se on antanut viranomaisille vapaat kädet toimia. Armeijaa käytetään poliisin tehtävissä, katoamisiin ja kidutuksiin ei puututa”, Tuukkanen luettelee.

Satu Hassin mukaan Meksikon vakavin ihmisoikeusongelma on rankaisemattomuus. Se pahentaa kaikkia muita ongelmia.

”Meksikolla on tyyli, että allekirjoitetaan kansainväliset sopimukset, tehdään tarvittavat ihmisoikeuslait, sanotaan kyllä kaikkeen, mutta todellisuudessa mitään ei tapahdu.”

Syksyllä Meksikoa kuohutti 43 opettajaopiskelijan murha. Viranomaiset syyttävät huumejengiä, mutta epäilyt kohdistuvat paikalliseen pormestariin.

”Opiskelijamurhat liittyvät paikalliseen vallankäyttöön. Pormestarilla vaimoineen on kytkös rikollisliigaan. He ovat omaksuneet toimintatavan, jossa mitä vain voi tehdä. Pormestari on pantu viralta, mutta ei asetettu syytteeseen”, Hassi sanoo.

Hassi tapasi helmikuussa Meksikossa murhattujen opiskelijoiden vanhempia. Hänen mukaansa tapauksella on yhteisiä piirteitä Jyri Jaakkolan ja Bety Cariñon murhien kanssa.

”Tutkinta alkoi monta päivää myöhässä eikä yhteyksiä viranomaisiin tutkita.”

Jyri Jaakkolan kirjoituksia sisältävä esseekokoelma Pieniä vallankumouksia (kustannusosakeyhtiö Sammakko) julkaistiin maaliskuussa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Silja Ylitalo