Nuorukainen arvioi lopputulosta Eugenio Lafarguen (keskellä) käsittelyn jälkeen havannalaisessa parturissa helmikuussa. Parturiliike on koristeltu Kuuban ja Yhdysvaltojen lipuin merkkinä maiden välisistä neuvotteluista kauppasaarron lopettamiseksi.

Kauppasaarto on sisäpolitiikkaa

Kuuban ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteiden solmimisella on toistaiseksi suurempi symbolinen kuin käytännön merkitys.

Teksti: Silja YlitaloKuva: Ramon EspinosaKuvatoimisto: AP-Lehtikuva

PitkätTalousKauppaAmerikkaLatinalainen AmerikkaKaribiaKuuba

Barack Obaman ja Raúl Castron ilmoitus Kuuban ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteiden palauttamisesta ja neuvotteluista kauppasaarron lopettamiseksi tuli vuoden alussa lähes kaikille täytenä yllätyksenä. Salaisia neuvotteluja oli kuitenkin käyty jo kesästä 2013.

Mutta miksi juuri nyt, kun suhteet ovat olleet jäässä jo yli viisikymmentä vuotta?

”Todellisuudessa Yhdysvallat ja Kuuba ovat tehneet paljon yhteistyötä vuosien varrella. Yhdysvallat on yksi Kuuban suurimpia kauppakumppaneita – Kuuba vaan ei ole voinut viedä sinne mitään. Yhdysvallat vie Kuubaan ruokaa”, toteaa Kuubaan perehtynyt Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professori Pauliina Raento.

”En näe että tällä olisi käytännön tasolla toistaiseksi hirveän dramaattista merkitystä, imago- ja symboliarvo sen sijaan on suuri. Eri asia toki on, jos päästään siihen asti, että kauppasaarto todella puretaan. Mutta nyt kun on ensimmäiset askeleet on otettu, en usko että kummallakaan on tarvetta pitää kiirettä, vaan asia halutaan valmistella huolella.”

Koska kauppasaarto on kirjattu Yhdysvalloissa lakiin, sen lopullinen purkaminen vaatii kongressin päätöksen. Vaikka mielipidekyselyjen mukaan yli puolet­ yhdysvaltalaisista kannattaa saarron lopettamista, kongressissa tällä hetkellä valtaa pitävät republikaanit vastustavat sitä.

”Mutta minkälaisia imagotappioita republikaanit ovat valmiita tästä ottamaan, jää nähtäväksi”, Raento pohtii.

Monet kauppasaarron ja liennytyksen syistä liittyvätkin Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan. Suhteiden solmiminen Kuuban kanssa voi lisäksi parantaa Yhdysvaltojen asemia muualla Latinalaisessa Amerikassa. Siellä Yhdysvaltoihin on perinteisesti suhtauduttu kriittisesti, mutta Kuuballa on paljon ymmärtäjiä, Raento huomauttaa.

”Kauppasaarto ei ole enää entisajan suurvaltapoliittinen kysymys, vaan alueellista geopolitiikkaa ja sisäpolitiikkaa.”

Suomi-Kuuba-seuran järjestösihteeri Kristiina Satola toivoo saarron mahdollisen purkamisen johtavan ennen pitkää myös Suomen edustuston avaamiseen saarella.

”Se edellyttäisi taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymistä maiden välillä, jota saarron purkaminen edistäisi. Oma edustusto olisi tärkeä myös kulttuurivaihdon kannalta. Nyt kuubalaisten pitää matkustaa Meksikoon hakeakseen opiskelija- tai tutkijaviisumia Suomeen”, Satola toteaa.

Kuuba ja Yhdysvallat pyrkivät suurlähetystöjen avaamiseen ja diplomaattisuhteiden solmimiseen ennen Panamassa 10.–11.4. pidettävää Amerikkojen huippukokousta, mihin ovat historiallisesti osallistumassa molemmat maat.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!