Näkökulmat

Termeistä saivartelua

Internet ei ole oikeussali, sanoo Reeta Paakkinen Suomen evakoista.

Joukko karjalan evakkojen jälkeläisiä pohti Facebookissa, saako evakkoja kutsua pakolaisiksi. Osa oli sitä mieltä, että evakuointi oli organisoitu pako, ja paenneet ihmiset maansisäisiä pakolaisia. Heidän mukaansa termiä ”maansisäinen pakolainen” voi nykypäivänä käyttää evakko-nimityksen rinnalla, sillä eihän kaikkia suomalaisia tuolloisessa Itä-Suomessa evakuoitu, osa pakeni itse. Osa suomalaisista ylitti paetessaan Ruotsin rajan.

Toinen joukko takertui termiin pakolainen ja jätti huomiotta tarkennuksen ”maansisäinen”. Tämän leirin kannattajien mielestä evakkojen kutsuminen pakolaisiksi on törkeä loukkaus. Joku huomautti, että pakolaisia on vain ulkomailla. Toinen totesi itseään pakolaiseksi luonnehtineelle evakolle, että hänelle pitäisi antaa nyrkkiä nenään moisen sanan käytöstä.

”Keskustelu” sotapaon terminologiasta ei jatkunut, sillä palstan ylläpito ilmoitti, että ”tässä ryhmässä olemme evakkojen jälkeläisiä”. Sen jälkeen se on poistanut pohdinnat. Kansainvälisen lain mukaan karjalaiset eivät olleet pakolaisia sanan nykyisessä juridisessa merkityksessä. Termi pakolainen (refugee) viittaa pakomatkallaan valtion rajan ylittäneeseen ihmiseen. Oman kotimaansa sisällä paennutta ihmistä kutsutaan kuitenkin ”maansisäiseksi pakolaiseksi” (internally displaced), jolla voi aivan hyvin viitata myös Karjalan evakkoihin.

Väittely termeistä on kuitenkin turhaa, sillä internetin keskusteluryhmät eivät ole oikeussaleja ja jokaisella on vapaus kutsua itseään miksi haluaa. Arkikieli eroaa usein oikeustieteellisestä terminologiasta. Suomen kielessä monia muita kodeistaan paenneita ihmisryhmiä kutsutaankin pakolaisiksi, vaikka he eivät sitä sanan juridisessa merkityksessä ole. Esimerkiksi Kyproksella saaren puolelta toiselle kesällä 1974 paenneista kreikkalaisista ja turkkilaisista puhutaan Suomessa usein pakolaisina, vaikka Kyproksellakin kyse oli maansisäisistä evakuoinneista.

Menneistä pitää saada puhua rohkeasti myös nykyisillä termeillä. Evakko on vahvasti historiaan sidottu termi. Monet maailman 26 miljoonasta maansisäisestä pakolaisesta ovat juuri nyt samanlaisessa tilanteessa kuin karjalaiset olivat aikoinaan Suomessa. Sotapako aiheuttaa miltei poikkeuksetta post-traumaattisen stressihäiriön, joka voi varjostaa perheen elämää sukupolvia myöhemminkin. Tunteet kotopuolta kohtaan eivät muutu edes sen mukaan, onko ihminen ylittänyt toisen valtion rajan vai ei. Pakolaisten ja evakkojen tuska tuntuu samalta.

Tilaa Maailman Kuvalehti