Pieni tyttö karttapallon vieressä.

7 vinkkiä maailmantuskaan

Kun media syytää huonoja uutisia maailman kärsimyksestä ympäri vuorokauden, pieni ihminen ahdistuu. Maailmaa ei voi pelastaa, mutta tuskaa on vaikea hyväksyä. Mikä avuksi?

Teksti: Heta Muurinen

Pitkät

Tarkista ensin tämä: Oletko yleensä ok, mutta on sattunut juuri jotain kauheaa ja se ahdistaa? Noudata yleisiä neuvoja: sulje televisio ja tietokone, lähde kävelylle, vietä aikaa läheisten kanssa, liiku ja lepää. Jos ahdistus ei hälvene muutamassa
päivässä, lue eteenpäin.

1. Tunnusta, että elämässä on kärsimystä

Välillä on hyvä huokaista syvään ja lakata taistelemasta sitä ajatusta vastaan, että elämässä on kärsimystä. Sen sijaan, että yrittäisi väkisin löytää jotain positiivista, kannattaa tuska kohdata. Tämä on myös buddhalaisen ajattelun ensimmäinen jalo totuus.

Julman totuuden kohtaamisessa on etunsa. Kun ihminen elää onnellisena, hän ei välttämättä tule nähneeksi elämän harmauden ja haasteiden sävyjä. Monet merkittävät filosofian suunnat ovat saaneet alkunsa sodan varjossa, kun ihmiset ovat eläneet vaikeissa yhteiskunnallisissa oloissa.

2. Luovu

Filosofin vastaanottoa pitävän Pia Hounin mukaan maailmantuskaan liittyvää sattumanvaraisuutta voi tarkastella filosofisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Ihminen pyrkii löytämään turvallisuutta elämään. Se ei kuitenkaan koskaan onnistu täysin. Sattuma heittelee meitä, ja kaikki kuolevat joskus. Mitä enemmän ihminen harjoittaa itsetuntemustaan ja levollisen mielen olotilaa, sen enemmän hän ymmärtää sattuman olevan väistämätöntä. Ihminen voi ainoastaan antautua elämän varaan.

”Kannustaisin luopumisharjoituksiin. Mitä enemmän ihminen kiinnittyy tavaroihin ja asioihin, sen enemmän hän rakentaa sattumanvaraisuuden pelolle mahdollisuuksia."

3. Tee pieni suuri asia

Maailmantuskaan liittyy vahvasti myös voimattomuuden kokemus. Kaikkia hätää kärsiviä ei voi pelastaa.

Aina on kuitenkin jotain, mitä voi tehdä. Pienillä teoilla on merkitystä. Houni tuo esimerkiksi kierrätyksen: Kun ihmiset alkoivat opetella kierrätystä, se oli varsin kummallista. Nyt lähes jokainen kierrättää päivittäin suvereenisti asioita.

Ihminen voi tehdä ”hartausharjoituksen” päivittäin ja tehdä pienen teon jonkun asian puolesta. Se voi olla vaikkapa vapaaehtoistyötä, rahan lahjoittamista, vetoomuksen allekirjoittamista tai jonkun sellaisen kuuntelemista, joka tarvitsee sitä.

4. Avaudu

Tilapäiseen ahdistukseen sopii hyvin neuvo sulkeutua hetkeksi maailmalta, mennä vaikka metsään kävelemään tai uppoutua mukavaan harrastukseen. Mutta jos maailmantuska on jatkuvaa, sulkeutuminen ei kannata. Pia Houni kehottaa sen sijaan avautumaan: keskustelemaan, jakamaan, pohtimaan keinoja tuoda esille yhteiskunnallisia vääryyksiä.
 

”Ahdistus voi olla myös voimavara herätä näkemään maailma omaa napaa laajemmin.”

Helsingin yliopiston sosiologian professorin Anssi Peräkylän mukaan maailmantuskalla voi mielen kokonaisuudessa olla tehtävänsä. Avautua voi myös itselleen ja tutkia omaa maailmantuskaansa ja sitä, mihin sitä tarvitsee.

”Meidän on hyvä tuntea itsemme silloin tällöin kaikkivoiviksi ja erityisiksi. Silti voi kysyä, onko suhteeni maailmaan sellainen, että saan tuskastani erityisyyden kokemuksen.”

Peräkylä korostaa, että tuska toisten kärsimyksestä on arvokas asia. Sen varassa ihmiset voivat tehdä paljon hyvää.

5. Hitauta mediaa

Jos ystäväsi ovat maailmanparantajia, sosiaalinen mediasi on jono maailman kauheuksia. Kokeile siirtymistä hitaampaan ja hallitumpaan mediaan. Paperisanomalehdessä on hengähdystaukoja: lastenkirjailijan haastattelu, syntymäpäiväsankarit ja onnellinen voittajaurheilija.

6. Ole kiitollinen

Ikävä tarttuu ihmismuistiin paljon tiukemmin kuin mukava. Sanotaan, että jos ihminen keksisi nyt autot, ne kiellettäisiin heti liian vaarallisina. Siitä huolimatta miljoonat ajavat päivittäin vaarallisen kovaa vauhtia tiellä, jonka kaistoja erottaa vain valkoinen, maalattu katkoviiva. Suuri enemmistö heistä ei joudu onnettomuuteen.

”On mahdotonta laskea, paljonko maailmassa on hyviä ja huonoja asioita, mutta on mahdollista tuntea, että on enemmän hyvää kuin pahaa”, toteaa Peräkylä.

Hän muistuttaa, että on olemassa tutkimuksia, joiden mukaan väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet maailmasta pidemmällä aikavälillä.

”Tämä ei tietenkään poista tai vähennä kauheiden asioiden kauheutta, mutta ne antavat perspektiiviä.”

Suomessa ei ole kuultu pommikoneita 70 vuoteen. Ja sodissakin on aina iso joukko niitä, jotka selviävät ja auttavat. Hyvyys ympäröi meidät itsestään selvänä. Kiinnitä siihen huomiota, opettele kiitollisuutta. Ihmettele hyvän ylivaltaa juuri nyt, tässä arjessa.

7. Huomaa valkoiset aukot

Joka hetki joku jossain kärsii, mutta joka hetki jonkun kärsimys myös taukoaa. Kärsimys on ehkä ikuista, mutta se ei ole jatkuvaa. Elämän ikuisen kärsimysketjun väleihin jää valkoisia aukkoja. Kun tuska on poissa, mitä sen tilalla on? Aurinko paistaa selliin. Kadonnut palaa kotiin. Lapset nauravat kriisialueillakin. Nämä valkoiset tilat kärsimyksen välissä eivät ole jatkuvia, mutta ne ovat ikuisia.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Heta Muurinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.