Artikkelikuva
Pulang kampung tarkoittaa suomeksi paluuta kotikylään

Kullekin pyhänsä mukaan

Sumatralla joulua vietetään monen virallisen uskonnon perinteiden mukaan.

Ikkunoiden takana vilisevät palmut, ilmassa kaikuvat moskeijan rukouskutsut. Vuoristotie luikertelee sademetsässä. Jokaiselta huoltoasemalta löytyy vessan ja kioskin lisäksi musholla, rukoushuone. On jouluaatto Sumatralla, Indonesian suurimmalla saarella.

Meneillään on peri-indonesialainen ilmiö. Pulang kampung tarkoittaa suomeksi paluuta kotikylään, erityisesti pyhien ja perhejuhlien aikaan. Maan tuhansille saarille hajaantuneet perheet palaavat juurilleen.

Uskonto on kaiverrettu Indonesian perustuksiin. Usko yhteen jumalaan on osa maan virallista valtion ideologiaa, pancasilaa. Opinkappale jättää kuitenkin tarkoituksellisesti määrittelemättä, mihin jumalaan kansalaisten on uskottava.

Määränpäämme, Toba-järven alue Pohjois-Sumatralla, on kristityn batak-heimon kotiseutua. Järven satumaisen kaunista maisemaa täplittävät minareettien sijaan lukemattomat kirkot ja hautamonumentit.

Batakeiden pohjoinen naapuri on Aceh, joka noudattaa sharia-lakia. Vastakohdat ovat Indonesiassa arkipäivää, ja maan virallinen motto kuuluukin: ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Todellisuus on tietenkin monimutkaisempi.

 

Uskonnonvapaus länsimaisessa mielessä ei toteudu. Virallisesti tunnustettuja uskontoja on kuusi: islam, hindulaisuus, buddhalaisuus, kungfutselaisuus sekä toisistaan erotetut protestanttisuus ja katolilaisuus. Kunkin kansalaisen on tunnustettava näistä yhtä, ainakin paperilla.

Uskonnollinen ääriaines nostaa päätään täälläkin. Joulun alla mediassa leviävät kuvat, joissa poliisipartiot vartioivat kirkkoja. Vuodenvaihteen juhlinta kehotetaan pitämään pienimuotoisena terroriuhan takia. Varotoimet eivät ole turhia. 2000-luvun alussa ääri-islamistien masinoimissa iskuissa Balilla kuoli yli 200 ihmistä.

Tapaninpäivä valkenee Toba-järvellä aurinkoisena. Batak-klaani kokoontuu kirkon pihalle juhlimaan poisnukkuneen sukulaisen muistoa. Mukaan on kutsuttu myös naapuruston muslimiperheet. Juhla-ateria nautitaan yhdessä käsin syöden. Sosiaalinen media täyttyy hyvin pyhien toivotuksista, kullekin uskontonsa mukaan. Pommiuhka tuntuu kovin kaukaiselta.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!