Artikkelikuva
Sisustusarkkitehti Enerel

Tšingis-kaanista punkin räminään

Vaikka mongolialaiset ovat innokkaita muuttumaan, nuoret haluavat pitää myös perinteistä kiinni.

”Kaikki tapahtuu niin nopeasti”, huokaisee Gerelkhuu, 26-vuotias taiteilija Ulan Batorista. Mongolialaiseen tapaan hän käyttää vain yhtä nimeä.

Globalisaatio on ehtinyt tännekin. Nuoriso pyrkii pysyttelemään muutosten ja virtausten perässä ja silti löytämään oman identiteettinsä.

”Meidän täytyy pitää mielessä, keitä olemme. Varoa menettämästä sieluamme. Jos emme tiedä keitä olemme, emme tiedä minne menemme”, Gerelkhuu sanoo.

 

Mongolia on Venäjän ja Kiinan välissä sijaitseva maa, jolla on paimentolaiskansan historia. Nykyisin puolet maan kolmesta miljoonasta kansalaisesta asuu maan pääkaupungissa Ulan Batorissa – paikallisittain UB:ssa.

Mongolialaiset ovat paitsi kaupunkilaisia, myös hyvin nuoria: yli puolet maan kansalaisista on alle 30-vuotiaita.

Kaivostoiminnasta ennennäkemätöntä talouskasvua jonkin aikaa nauttinut Mongolia on jälleen taloudellisessa kriisissä. Maan nopea muutos on lisäksi tuonut mukanaan valtavia sosiaalisia ja ekologisia ongelmia.

Mutta vaikka mongolialaisten haaveet loisteliaasta tulevaisuudesta ovat kadonneet, yhteiskunnalliset muutokset ovat peruuttamattomia.

 

Mongolia siirtyi kommunismista demokratiaan 25 vuotta sitten. Nuoret ovat siis kasvaneet aivan erilaisessa maailmassa kuin heidän vanhempansa, jotka kasvoivat Neuvostoliiton varjossa. Moni 1980-luvun nuori tottui ihailemaan Neuvostoliittoa esimerkkinä edistyksestä.

Nykynuoret katsovat länsimaihin ja vauraampiin lähimaihin, kuten Etelä-­Koreaan.

 

Yhdysvalloissa asunut sisustussuunnittelija Enerel, 26, näkee selvästi kotimaansa muuttuvan.

”Nuoret, jotka matkustavat tai ovat asuneet ulkomailla tuovat kokemuksensa mukanaan. Yhteisömme alkaa avautua.”’

Vanhempi sukupolvi pitää silti kiinni vanhoista perhearvoista, eivätkä aina ymmärrä lastensa valintoja.

”Nuorilla naisilla on yhä paljon paineita mennä naimisiin ja olla hyvä vaimo”, sanoo Chimgee, 24.

”Perheeni ei ymmärrä, että haluan pysyä sinkkuna ja itsenäisenä.”

 

Vaikka mongolialaisnuoret ovat innokkaita muuttumaan, nuoret eivät halua unohtaa kaikkia perinteitäkään.

Kommunismin jälkeen nationalismi nosti päätään ja aiemmin kiellettyjä perinteitä alettiin elvyttää. Buddhalaisuus, shamanismi, kansallissankari Tšingis-kaani ja perinteinen musiikki ovat kaikki tärkeä osa mongolialaista identiteettiä.

Modernissa myllerryksessä nuorilla on usein täysi työ tasapainotella maailman muotivirtausten ja ikiaikaisen kulttuurin säilyttämisen välillä.

Ulan Bator

Väkiluku 1 372 000

Korkeus merenpinnasta 1 350 m

Maailman kylmin pääkaupunki; tammikuun keskilämpötila -24,5 °C, heinäkuussa 17,3 °C.

Sijaitsee 2 261 metriä korkean Bogd Khan Uul -vuoren juurella.

Tilaa Maailman Kuvalehti