Artikkelikuva
Sisko Leinon työuraan tiivistyy lähes koko nykyaikaisen suomalaisen kehityskentän kaari: hänellä on ollut näppinsä pelissä niin 1980-90-lukujen kehitysjoukkolaisten kouluttamisessa kuin ensimmäisen laman jälkeisen kumppanuusajattelun synnyttämisessä. Nyt hän koki vielä Kepan ensimmäiset yt-neuvottelut.

Viimeisiä viedään

Kepassa neljällä vuosikymmenellä työskennellyt Sisko Leino on nähnyt läheltä järjestökentän muutoksen.

Suomi. Sisko Leinolla alkavat olla työpäivät laskettavissa kahden käden sormilla. Hänellä on takanaan 27 vuotta Kepan leivissä, mutta parin viikon päästä kellokortti piippaa viimeisen kerran. Leino on Kepan pitkäaikaisin työntekijä, ja hän on myös viimeinen yt-neuvottelujen kautta talosta lähtevä irtisanottu.
 

”Kyllä minä jo eduskuntavaalien gallupeja katsellessa vähän mietin, onkohan persujen menestyksellä jotain henkilökohtaista vaikutusta. Ja olihan sillä”, Leino hymähtää.
 

Hän on ollut mukana neljällä vuosikymmenellä tekemässä Kepasta, Fredrikinkadulla sijainneesta pikkujärjestöstä, suomalaisen kehityskentän isoa toimijaa.
 

Työpaikan hakemisessa oli alun perin pientä sattumaa mukana. Tuttava Pakolaisavusta osasi kannustaa hakemaan vasta muutamaa vuotta aiemmin perustettua ja vähän tunnettua työpaikkaa.

”Siinä minä sitten istuin työhaastattelussa. Toimisto oli siihen aikaan niin pieni, että melkein kaikki kepalaiset olivat pöydän toisella puolella minua haastattelemassa.”

Vuosien aikana hän on kiertänyt taloa taloudenhoitajana, talouspäällikkönä, henkilöstösuunnittelijana ja hallintokoordinaattorina, viimeisinä vuosina vastuullaan etelän toimistot.

Etenkin alkuvuosina, kun väkeä oli vähän, koko Kepa tuntui yhdeltä isolta perheeltä. Muistot niistä ajoista ovat erityisen kultaisia, vaikka monia hyviä hetkiä on kertynytkin matkan varrelta. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana: kehitysmaaliike on ollut jatkuvassa muutoksen tilassa.
 

Leinon uraan tiivistyykin lähes koko nykyaikaisen suomalaisen kehityskentän kaari: hänellä on ollut näppinsä pelissä 1980-90-lukujen kehitysjoukkolaisten kouluttamisessa ja ensimmäisen laman jälkeisen kumppanuusajattelun synnyttämisessä. Nyt hän koki vielä Kepan ensimmäiset yt-neuvottelut.
 

Sipilän hallitus vei kehitysyhteistyöstä 40 prosenttia. Juustohöylän myötä Kepalta päättyi pitkäaikainen Etelän vapaaehtoisohjelma, kaksi ulkomaantoimistoa ja työtehtävät 22 hengeltä. Niin myös Leinolta.

”Olen tässä viimeistellyt etelän toimistojen töitä. Se työlista ei kasva enää.»
 

Seuraavaksi on luvassa eläkeläisriennot ja kesämökin kunnostus. Kepasta jää jäljelle hyviä muistoja.
 

”On ollut kiva tehdä töitä järjestöpuolella. Kun tässä on aina mukana se maailman muuttaminen.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!