Tiesitkö, että äitiyspakkaus ja vanhusten kuntoutus ovat alun perin järjestöjen keksintöä?

Äitiyspakkauksen ensi kehitelmät juontavat juurensa vuoteen 1922, jolloin Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti vauvanvaatteiden valmistamisen auttaakseen vähävaraisia perheitä. Tuoreille äideille lainattiin pärekorillinen pieniä vaatteita, jotka äidit sitten palauttivat vauva-ajan jälkeen.

Vanhusten kuntoutus puolestaan sai alkunsa sodanjälkeisestä toivottomasta tilanteesta: Suomessa oli noin 96 000 pysyvästi vammautunutta ihmistä eikä juuri resursseja hoitaa heitä. Sotainvalidien itsensä perustama liitto ryhtyi järjestämään hoitoa ja 1950-luvun alussa hankittiin kuntopallo, nojapuut sekä oppia ulkomailta. Uudenlaisen kuntouttamisen ansiosta yhä useampi veteraani kykeni sodan jälkeisinä vuosina palaamaan työelämään. Veljesliiton järjestämä kuntoutus oli lähtölaukaus nykyiselle, aktiiviselle kuntoutukselle Suomessa.

Tällaisia järjestöjen työstä syntyneitä menestystarinoita on Suomen historia täynnä. Sata vuotta sitten joka kolmas suomalaislapsi kuoli vauvana. Nyt lapsikuolleisuus on maailman pienintä, ja neuvolatoiminta on maailman huippua. Myös aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa ja kohdunkaulansyöpäseulonnoissa olemme maailman kärkeä. Pelkästään viime vuonna vapaaehtoiset meripelastajat auttoivat 3 500 pulaan joutunutta ihmistä. Järjestöjen työn tulosta ovat monet muutkin tavalliselta tuntuvat asiat, kuten kansainvälinen adoptio, etsivä nuorisotyö, vauvauinti, ensiapukurssit.

Myös kehitysyhteistyö on alkujaan järjestöjen aloittamaa. Suomalainen solidaarisuus on jo viime vuosisadalla ulottunut rajojemme ulkopuolelle: ihmiset ovat lahjoittaneet ja tukeneet kehitysmaita myös silloin, kun Suomi vielä itse oli köyhä, kehitysapua saava maa. Järjestötyön ansiosta esimerkiksi Ugandassa moni lapsi saa nyt kouluruokaa, tyttöjä on säästynyt silpomiselta ja kaupoista löytyy reilun kaupan tuotteita.

Vapaat kansalaisten yhteenliittymät, yhdistykset ja järjestöt ovat kehittäneet uusia toimintatapoja, tuoneet ideoita ulkomailta ja tarttuneet toimeen niillä aloilla, joilla apua on kaivattu. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä ja suunnilleen puolet siitä tehdään yhdistyksen tai järjestön kautta. Pelkästään kehitysyhteistyöjärjestöissä tehdään vuosittain noin 90 000 ­tuntia vapaaehtoistöitä.

Meillä suomalaisilla on suuri sydän ja hieno historia kaverin auttamisesta hädän hetkellä. Tämä Maailman Kuvalehti on omistettu suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle – voimme
olla siitä ylpeitä!