Miniatyyrihahmo asvaltilla.
”Valtaosalla avustustyöntekijöistä ei ole avokätisiä diplomaattisia tai YK:n tarjoamia asumisjärjestelyjä saati muuttoavustuksia”, kehitysviestinnän lehtori Tobias Denskus muistuttaa.
Thomas Leuthard / Flickr

Ekspattien palkkadilemma

Ulkomaisten ja paikallisten avustustyöntekijöiden palkkaerot ovat kehitysmaailmassa ikuinen kiistanaihe.

Teksti: Mimosa HedbergKuvatoimisto: Thomas Leuthard / Flickr

LyhyetTyöMatkailu

Miksi ulkomaalaiset saavat paljon enemmän palkkaa kuin paikalliset avustustyöntekijät? 

Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen neuvonantaja Leena Akatama puhui aiheesta keväällä Historians without borders -järjestön paneelissa Helsingissä. Hän näkee ongelman osana kolonialismin perintöä.

”Kansainväliset asiantuntijat elävät usein hyvin erillään muusta väestöstä luksustaloissa, heillä on palvelusväkeä ja paremmat palkat kuin paikallisilla. Tämä kuviohan on todella tuttu jostain”, Akatama sanoi. Hän painotti puhuvansa yksityishenkilönä.

 

Aiheesta kirjoitti vastikään myös Malmön yliopiston kehitysviestinnän lehtori Tobias Denskus Guardianin mielipidesivuilla. Denskus perää ikuisuuskysymykseen lisää nyansseja.

Avustusmaailma on muuttunut yhä ammattitaitoisemmaksi. Monilla aloilla rekrytoidaan kansainvälisen koulutuksen saaneita osaajia, joilla on hallussaan paikallinen kielitaito ja tuntemus.

Toisaalta Denskus uskoo, että ekspattityöntekijöiden kysyntäkään ei tule laantumaan. Ekspattien osaamista tarvitaan, mutta heidän täytyy saada sellaiset tulot kohdemaassa, että siellä työskenteleminen on järkevää.

”Valtaosalla avustustyöntekijöistä ei ole avokätisiä diplomaattisia tai YK:n tarjoamia asumisjärjestelyjä saati muuttoavustuksia”, Denskus sanoo.

 

Kun vaatimukset siitä, että asiantuntijoille tulisi maksaa asiantuntijoille kuuluvaa palkkaa pätevät niin globaalisti kuin paikallisesti, on löydettävä balanssi sille, paljonko projektivastaavalle maksetaan Brysselissä ja Nairobissa, Denskus kirjoittaa.

Paikalliset työntekijät työskentelevät usein perinteistä 9–17 työaikaa, kun ekspatit työskentelevät epäsäännöllisemmin. Tämä voi johtua esimerkiksi suuresta määrästä työmatkoja tai tarpeesta kommunikoida päämajan kanssa eri aikavyöhykkeillä. Paikallisten työntekijöiden sopimukset ovat myös usein pidempiä kuin ekspattien kuukausien mittaiset komennukset. Nämä seikat tekevät palkan vertaamisesta vaikeaa, tutkija muistuttaa.

Toisaalta Denskus myöntää, että paikallisten työntekijöiden matkakorvauksiin ja lasten kouluavustuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Tutkijan pohjimmainen sanoma on, että palkkakysymys ei ole yhtä yksioikoinen, kuin usein annetaan ymmärtää. Ja siksi palkoista pitää uskaltaa puhua jatkossakin.