Ihmisiä ruokakaupassa.
Ruokahävikkiä voisi pienentää esimerkiksi nostamalla ruuan hintaa tai poistamalla parasta ennen -merkinnät. Kuvassa FoodCycle -järjestön vapaaehtoiset keräävät lontoolaisen supermarketin lahjoittamaa ylijäämäruokaa joulukuussa 2016.
Ben Stansall / AFP / Lehtikuva

Kun hyvä ruoka ei kelpaa

Tutkija Elliot Woolleylla on useita ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen.

Teksti: Mimosa HedbergKuvatoimisto: Ben Stansall / AFP / Lehtikuva

LyhyetRuoka ja ravitsemus

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, 20–25 kiloa henkilöä kohden. Mutta ei ruokahävikki ole vain Suomen ongelma.

Britanniassa kotitalouksien hävikki on vuosittain 7,3 miljardia kiloa, vaikka jopa 77 prosenttia maan ruokahävikistä olisi vältettävissä, kirjoittaa kestävän teollisuustuotannon tutkija Elliot Woolley  The Conversation -blogissaan. Tämä tarkoittaa samaa kuin että yksi ostoskassi viidestä jätettäisiin kauppaan.

Kuluttajalle ratkaisun pitäisi olla melko simppeli: säästät rahaa heittämällä vähemmän ruokaa pois, ja luontokin kiittää. Tuottajille ongelma on mutkikkaampi, sillä vähemmän myyntiä tarkoittaa vähemmän tuottoja.

Woolley ehdottaa haastavalle yhtälölle muutamia rohkeita ratkaisuja – vaikkakin osaa niistä voi olla vaikea niellä. Ensimmäinen helppo ratkaisu olisi tietysti nostaa ruoan hintaa. Vielä 50 vuotta sitten ruokaan käytettiin kolminkertaisesti enemmän rahaa.

Toinen vaihtoehto olisi poistaa parasta ennen -merkinnät. Niitä ei edes ollut ennen 1970-lukua, Woolley muistuttaa. Mutta tietäisikö kuluttaja, milloin ruoka on oikeasti pilaantunutta?

Woolleyn mukaan kenties paras ratkaisu olisi muuttaa koko ruokamarkkinoiden toimintaa. Jos kukin kotitalous tilaisi valmiit ateriat koteihinsa, ei ruokaa menisi yhtä paljon hukkaan.

Mimosa Hedbergin kuva

Mimosa Hedberg

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimitussihteeri.