Mustavalkoisessa kuvassa kolme pientä raahelaislasta tekevät töitä kadunkorjaajina paljain käsin
Samuli Paulaharjun 1920-luvulla ottamassa kuvassa kolme pientä raahelaislasta tekevät töitä kadunkorjaajina, paljain käsin.

Kun Suomessa käytettiin lapsityövoimaa

Kansallismuseon näyttely muistuttaa Suomen satavuotisen historian vaietuista ilmiöistä.

Teksti: Valma KorhonenKuva: Samuli Paulaharju

LyhyetTyöKulttuuriLapset ja nuorisoSuomi

Kansallismuseossa juhlistetaan itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuotta Julkinen ja kätketty Suomi -näyttelyllä, joka muistuttaa lähimenneisyytemme vaietuista ilmiöistä. Näyttely pyörii tammikuun 2018 puoleen väliin asti.

Osa kuvista kertoo tasa-arvosta ja hyvinvoinnista, mutta osassa nähdään esimerkiksi työttömyyttä, osattomuutta ja mielenosoituksia menneiltä vuosilta. Monet valokuvista ovat julkisesti esillä ensimmäistä kertaa ja ne muistuttavat juhlavuotena Suomen ilmiöistä, jotka monet haluaisivat unohtaa.

Yksi pysäyttävimmistä kuvista on Samuli Paulaharjun ottama kuva 1920-luvulta. Kuvassa kolme pientä raahelaislasta tekevät töitä kadunkorjaajina, paljain käsin. Kuva on karu esimerkki siitä, kuinka vielä alle sata vuotta sitten Suomi kamppaili samojen haasteiden kanssa kuin nykyiset kehitysmaat.

Noin sadasta valokuvasta koostuvassa näyttelyssä esillä on monien merkittävien lehtikuvaajien ja dokumentaristien tuotantoa, Paulaharjun ohella muun muassa U. A. Saarisen, Martti Brandtin, Pekka Kyytisen, Eeva Ristan, Aarne Pietinen Oy:n ja Teuvo Kanervan tuotantoa.

Näyttelyyn on valittu kuusi teemaa: koulutus, sota, tasa-arvo ja demokratia, luontosuhde, yhteisöllisyys ja rotu. Rotu-teema valikoitui siten, että 1920- ja 1930-luvulla Suomessa nähtiin suuri vaiva sen osoittamiseksi, että emme kuulu mongoloidiseen, itäiseen rotuun. Tuohon aikaan suomalaiset tiedemiehet ja lääketieteilijät kiersivät maata mittaillen ihmisiä ja täyttäen tarkkoja lomakkeita heidän ominaisuuksistaan ja piirteistään.

Museoviraston yli-intendentin Ismo Malisen mukaan rotuajattelu on myös yhteydessä kauneuskilpailujen syntyyn kansallisidentiteetin luojana 1920-luvulla.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!