Lähikuva mangustin päästä
Mangustien ja ihmisten murhat poikkeavat toisistaan: mangusti tappaa useimmiten toisten naaraiden poikasia, ihminen tappaa muita aikuisia.

Mangusti on susi mangustille

Tutkijat huomasivat, että mangusti on jopa leijonaa ja sutta ahkerampi lajiedustajiensa surmaaja.

Teksti: Mimosa HedbergKuvatoimisto: IStock

Lyhyet

Luontodokumentit ovat pullollaan kohtauksia, joissa eläin tappaa heikomman lajin edustajan – oli sitten kyse karhun joesta nappaamasta lohesta tai gepardin jahtaamasta antiloopista. Mutta monet eläimet murhaavat säännöllisesti myös oman lajinsa edustajia, kirjoittaa tiedelehti Live Science.

Usein eläinmurhiin sisältyy toisen lajiedustajan syöminen ja jopa seksuaalinen kannibalismi. Naaras saattaa syödä uroksen ennen, jälkeen tai parittelun aikana – tätä harrastavat ainakin mustat lesket ja tietyt rukoilijasirkat. Haisikiöiden tiedetään syöneen sisaruksiaan jo kohdussa.

Viime vuonna espanjalaistutkijat analysoivat valtavaa neljä miljoonaa kuolintapausta sisältävää dataa, kattaen yli tuhat eri nisäkäslajia – ihminen mukaan lukien. Moni voisi luulla, että juuri ihminen on innokkain tappamaan omia lajiedustajiaan, mutta näin ei kuitenkaan ole. Ihminen ei yltänyt edes 30:n kärkeen.

Sen sijaan leijona, susi ja erilaiset apinat olivat ahkeria lajiedustajiensa surmaajia. Kaikkein murhanhimoisin nisäkäslaji oli kuitenkin yllättäen mangusti. Jopa 20 prosenttia mangusteista kohtaa loppunsa toisen mangustin käpälissä tai hampaissa. Mangustiyhteiskunnassa murhat ovat useimmiten lapsenmurhia, sillä naaraat tappavat toisten pentuja.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden toimitussihteeri Mimosa Hedberg

Mimosa Hedberg

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimitussihteeri.