Denis Vinokur istuu puun oksalla, taustalla puita Kuva: Emilia Kangasluoma

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntija: Mieti vähemmän ja naura paljon!

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntija Denis Vinokur hoitaa asiakkaitaan ja itseään itämaisin opein. Tärkeintä on se, että ihminen itse oivaltaa, mikä on hänelle hyväksi.

Teksti: Mira SelanderKuva: Emilia Kangasluoma

PitkätTerveys

Denis Vinokurin vastaanotto Helsingin keskustassa huokuu rauhaa. On isot ikkunat ja hyvinvoivia viherkasveja. Huonekalut jykevää tummaa puuta. Seinillä taidetta. Ja niiden joukossa kuva ihmisen kehosta sen eri pisteineen.

Tämä on tuttu näky kaikkien itämaista lääketiedettä harjoittavien vastaanotolta. Silmien edessä avautuu ikään kuin kuvitettuna se, miten kaikki liittyy toisiinsa. Keho ja mieli.

”Kiinalainen lääketiede ei hoida ainoastaan oiretta, vaan ihmistä kokonaisuutena. On tärkeää saada selville, mistä eri tekijöistä ihmisen vaiva johtuu. Silloin sitä voi helpottaa pysyvämmin”, Vinokur, 45, sanoo.

Ajatellaan vaikka päänsärkyä. Se voi Vinokurin mukaan johtua lihasjännityksestä, ruoansulatuksesta, tukahdutetuista tunteista tai monesta muusta.

”Jos hoidetaan pelkkää oiretta, ilmenee myöhemmin samasta alkusyystä kumpuavia uusia oireita.”

 

Vinokurista ei pitänyt alun perin tulla kiinalaisen lääketieteen asiantuntijaa, sillä hän opiskeli uskontotiedettä, psykologiaa ja valokuvausta.

Teinivuosina mukaan tullut perinteinen kiinalainen taitolaji taiji johdatti hänet kuitenkin kiinalaisen lääketieteen pariin ja hoitotyöstä tuli hänen pääasiallinen ammattinsa. Siitä on nyt melkein kaksikymmentä vuotta.

”Luultavasti ammatinvalintani pohjautuu jonkinlaiseen henkisten asioiden kaipuuseen. Olen tunnistanut sen itsessäni lapsesta asti ja uskon, että se tulee georgialaisen isäni puolelta. Vaikka olen helsinkiläinen ja pääosin erittäin tervehenkisen suomalaisen äitini kasvattama, monikulttuurisuus tuo mukanaan tietynlaisen juurettomuuden”, Vinokur pohtii.

”Ehkä kiinalaisen lääketieteen pitkät perinteet, selkeä filosofia ja myös sen jonkinlainen pragmaattisuus ovat antaneet kaivattua tartuntapintaa.”

Myös lukuisat lapsesta saakka tehdyt matkat ovat opettaneet Vinokuria katsomaan asioiden taakse ja olemaan hämmentymättä itselle vieraista asioista.

 

Vinokurin kanssa keskustellessa syntyy käsitys, ettei asioihin tai vaivoihin ole yhtä ainoaa, selkeää vastausta. On monia pieniä asioita, joihin puuttumalla voidaan saada aikaan muutosta.

Ja juuri pieniin muutoksiin hän pyrkii asiakastaan ohjaamaan.

”Ihmiset tarvitsevat peilausta omalle tilanteelleen, koska he helposti sokeutuvat oman elämänsä suhteen. Tärkeintä on se, että ihminen itse oivaltaa sen, mitä haluaa ja mikä tekee hänelle hyvää.”

Ennen akupunktioneulojen laittamista Vinokur katsoo asiakkaan kielen, mittaa pulssin ja käy perusteellisen keskustelun. Se on tärkeä osa hoitoa.

”Usein asiakkaalla on monta erilaista oiretta, jotka kaikki viittaavat samaan suuntaan. Vasta kuuntelemalla asiakasta hänen kokonaistilanteensa alkaa jäsentyä.”

Jos asiakas kärsii vaikkapa jostain kroonisesta kiputilasta, on Vinokurin mielestä hyvä tutkia esimerkiksi sitä, minkälaisia elintapoja ja stressin aiheuttajia taustalla on.

”Tärkeintä on, että ihminen itse oivaltaa, mikä tekee hyvää.”

 

Patoutuneet tunteet. Kosketuksen puute. Yksinäisyys. Itsensä unohtaminen.

Muun muassa tällaisia asioita purkautuu Vinokurin hoitopöydällä. Joillakin se tulee ulos itkuna.

Akupunktioneulat lisäävät rentoutta ja tuovat tunteita pintaan. Ja mikä tärkeintä: asiakas päästää hetkeksi irti.

”Ihmissuhteilla on hyvinvoinnin kannalta valtava merkitys ja minun kokemukseni perusteella raskaimpia monelle ovat pitkittyneet riidat. Otetaan nyt vaikkapa huoltajuustaistelut tai perintöriidat. Niissä on pahimmillaan kyse vuosien prosesseista ja eri tasolla olevista tunteista ja asioista. Sellainen syö karmivalla tavalla ihmisen terveyttä.”

Myös levon ja aktiivisuuden epätasapaino tai liika istuminen ja syöminen ovat yleisiä vaivojen aiheuttajia. Kukin meistä reagoi niihin omalla tavallaan.

”Joku kärsii vatsahappovaivoista, koska juo liikaa kahvia, toinen koska syö liikaa sokeria ja kolmas, koska on jatkuvasti kiukkuinen. Ei mihinkään vaivaan ole vain yhtä ainoaa ratkaisua tai samaa ohjetta, joka toimisi jokaisella.”

 

Hyvä terveys ja pitkäikäisyys ovat Vinokurin mukaan olleet Kiinassa ihanteita, mutta toisin kuin länsimaissa, kiinalaiset eivät palvo ikuista nuoruutta.

”Kiinassa ajatellaan, että nuorista ihmisistä tulee energia ja voima, vanhoista viisaus.”

Länsimaissa terveystrendit vaihtuvat tiuhaan. Täällä terveyttä ja hoikkuutta myydään Vinokurin mukaan usein ”hajanaisilla nippelitiedoilla”, joista puuttuu tausta-ajatus siitä, mitä terveys on kokonaisuutena.

”Unohdetaan se, että terveyttä ja hyvinvointia on varsinkin se, että ihminen on onnellinen ja rento. Ja että hän kykenee sopeutumaan erilaisiin ajanjaksoihin ja tilanteisiin.”

Vinokur harmittelee sitä, että olemme kuunnelleet niin vähän isovanhempiamme. Suomessakin on nimittäin ollut paljon perinnetietoutta siitä, miten terveyttä hoidetaan.

”Valkosipulista, etikasta ja suolasta on tehty monenlaisia hauteita ja keitoksia eri vaivoihin. Ja erilaisia kasveja on käytetty monipuolisesti rohdoksiin.”

 

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntija sanoo pyrkivänsä elämään, niin kuin opettaa. Aina se ei kuitenkaan onnistu.

”Tietenkin on kausia, jolloin tulee harjoiteltua kovin vähän ja syötyä mitä sattuu, mutta kaikki palautuu omaan rytmiinsä jossain vaiheessa.”

Hoitotyön lisäksi Vinokur kirjoittaa ja valokuvaa. Molempia myös ammatikseen, sivutöinä. Kuvataiteen avulla hän kokee saavansa yhteyden johonkin suurempaan.

”Kaikelle tekemiselle tulisi olla riittävästi vastapainoa. Se motivoi tekemään hyvin”, hän sanoo.

Vinokurin mielestä on myös tärkeää muistaa, etteivät kiinalaiset filosofiat ole mitään elämästä irrallisia oppeja, joilla voi pelastaa maailman. Oppi on ikään kuin polku, jolla voi vain nauttia elämästä.

”Se antaa osviittaa, missä voi itseään työstää. Siitä voi ammentaa jatkuvasti eikä ikinä tule valmiiksi. Polku on ehkä ympyrän muotoinen.”