Kuvassa koditon Darren kärryn kanssa Vancouverissa
Vancouverin kaduilla elävä Darren on tehnyt korun, jonka haluaisi antaa ainoalle sukulaiselleen. Darren suunnittelee matkaa tätinsä luokse.
Kuva: Meeri Utti

Koditon hyvinvointivaltiossa

Vancouverin kaupunki käy kamppailua kodittomuuden kanssa, kun kadulla elävien ihmisten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Eriarvoistuminen ja kodittomuus koskettavat yhä enemmän länsimaissa.

Teksti: Antti Tapio KiuruKuva: Meeri Utti

PitkätKöyhyysTasa-arvoTerveysVäestöKanada

Vancouverin keskustan alueella asuu 650 000 ihmistä, koko metropolialueella melkein kolme miljoonaa.

Joka vuosi kaupunkiin tulee uusia kodittomia eri puolilta Kanadaa. Yksi heistä on viisikymppinen Darren. Hän saapui Vancouveriin vuosi sitten Torontosta.

Päivittäin Darren kulkee vakioreittiään kaupungin rantakatuja pitkin. Katse tähyilee taivaalle.

”Tulen usein katsomaan tänne vesitasolentokoneita. Tiedän paljon lentokoneista, koska enoni oli rahtikonekuljettaja”, Darren sanoo.

Enolla oli vuoden 1958 mallinen potkurikone, jolla hän jakoi postikuljetuksia ympäri Kanadaa, Darren kertoo.

”Korjasin enoni kanssa moottoreita. Tunnistan äänestä, millainen moottori näillä koneilla on.”

Vuodesta 2014 kodittomuus on lisääntynyt Vancouverissa noin 30 prosenttia. Syitä ovat epäonnistunut poliittinen ilmasto ja kasvava huumeongelma, selviää kaupungin tutkimuksesta. Sen mukaan keskustassa elää noin 3 600 asunnotonta. Noin tuhat heistä elää ilman suojaa. He viettävät yönsä pääasiassa puistoissa tai porttikongeissa. Niin myös Darren.

”Kesän asun läheisessä puistossa. Minulla on siellä oma paikka, jonka olen rakentanut pahvilaatikoista ja laudoista, mutta ei siellä talvella voi nukkua”, Darren sanoo.

Tilanne vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesällä moni siirtyy luonnonhelmaan, ja talveksi tilastoihin tulee taas uusia kodittomia.

Viime talvi oli raju. Kun lumet tulivat, Darren etsi suojakseen julkisia vessoja. Nukkumapaikoista on välillä tapeltava toisten kodittomien kanssa. Joskus poliisi tulee ja ajaa pois.

On vaikeaa löytää omaa nurkkaa, Darren toteaa. Hänellä ei ole ketään, kenen luo mennä.

”Äitini kuoli viime vuonna. Täti on ainoa sukulaiseni, joka on hengissä. Olen suunnitellut matkaa hänen luokseen.”

Matkaan menisi kävellen ainakin viikko. Darren ei ole niin hyvässä kunnossa, että jaksaisi sitä. Hän on tehnyt tädilleen korun, jonka haluaisi viedä lahjaksi.

”Toivoisin meidän näkevän ennen kuin kuolen.”

Kuvassa väliaikaiset rakennelmat kodittomille

Syyskuussa julkais­tujen tilastojen mu­kaan noin puolet koditto­mista on asunut Vancouverissa ennen kodittomuuttaan yli ky­mmenen vuotta.

Asunnottomien vanhusten määrä on kasvanut viisi prosenttia vuodesta 2014, vastaavasti nuorison määrä kodittomista oli vähentynyt saman verran.

Kodittomia näkee eniten kulttuuriväen suosiman Gastowinin kaupunginosan liepeillä ja siitä itään päin.

Omaleimaista Vancouverissa on se, että tuettua asumista ei ole haluttu piilottaa lähiöihin. Kaupungin keskustaan on rakennettu useita kaupungin omistamia tuetun asumisen kohteita, jopa nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemana. Monessa mielessä Vancouver on yrittänyt ratkaista asunnottomuutta hyvinkin edistyksellisesti. Piilottelun sijaan on koetettu sovittaa se ainakin ulkoisesti kaupunkikuvaan.

Tuhannet vapaaehtoiset vancouverilaiset auttavat kaupungin kodittomia. Useat avustusjärjestöt jakavat ruokaa ja rakentavat telttoja sekä parakkeja sään kylmetessä. Myös ravintolat tarjoavat hävikkiruokaansa kadulla.

Viimeinen pakkasen aiheuttamaksi rekisteröity kuolemantapaus on vuodelta 2013.

 

Kodittomien yleisin kuolinsyy on yliannostus.

 

Kaupungin toinen iso ongelma on kasvava huumekuolleisuus. Myös kodittomien yleisin kuolinsyy on yliannostus.

Nyt pelätään, että 400 yliannostukseen kuolleen raja tulee täyteen Vancouverin metropolialueella. Koko British Columbian osavaltion alueella yliannostuksiin on kuollut tänä vuonna jo yli tuhat ihmistä. Pahimmillaan Vancouverin keskustan alueella on yhdessä yössä kuollut yliannostukseen 12 ihmistä.

Kuolemia ovat aiheuttaneet opioidit, kokaiini, heroiini ja metamfetamiini. Opioideista erityisesti fentanyyli on kovassa kasvussa katukaupassa.

Noin neljännes kodittomista kuolee luonnollisiin syihin. Eliniänodote onkin huomattavasti lyhyempi kadulla elävällä, eivätkä läheskään kaikki saa riittävää terveydenhuoltoa. Darrenilla on diagnosoitu leukemia, eikä hän usko elävänsä enää kauan.

”Ei minulla ole varaa hoitoihin. Heikkenen päivä päivältä. En käytä huumeita tai alkoholia, etten mene vielä huonompaan kuntoon”, hän sanoo.

Seuraava vesitaso on käynnistänyt moottorinsa ja ajanut keskemmälle lahtea.

”Kuuntele nyt tuota! Se on ihan uusi kone, paljon hiljaisempi ja käy tasaisemmin. Tuota minä en osaisi korjata enää.”

Lintuparvi lentää lentokoneen tieltä ilmaan. Darren jää tuijottamaan koneen nousua.