Mies kävelee metsässä
Metsässä samoamisella on tutkitusti terveyttä edistävä vaikutus.

Metsä tuo hyvää oloa kaikkialla

Metsäkävelyiden on todettu olevan kuntosalilla rehkimistä parempi keino ehkäistä mielenterveysongelmia ja lisätä hyvinvointia. Viisi eri kulttuureissa asuvaa kertoo, miten luonto vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa.

Teksti: Valma KorhonenKuvatoimisto: IStock

PitkätYmpäristöTansania

Tanskassa, Aalborgin kaupungissa asuva yliopisto-opiskelija Kathrine Plath on pienestä pitäen viettänyt paljon aikaa luonnossa. Hänen kotinsa on aivan meren rannalla ja metsien läheisyydessä, ja merenrantakävelyistä onkin tullut hänelle päivittäinen tapa rentoutua ja tyhjentää mieltä.

”Meren läheisyys vie ajatukseni pois kaupungin vilkkaudesta, stressistä ja kiireestä. Olen sitten surullinen, vihainen, turhautunut tai mitä tahansa, pitkä kävely merenrannalla auttaa aina.”

Tanskassa luontoon liittyvät harrastukset ovat hyvin yleisiä. Monet käyvät kalastamassa, metsästämässä, retkeilemässä tai viettävät luonnossa muuten vain aikaa perheen tai ystäviensä kanssa.

Plathin perheellä on perinne käydä joka talvi hakemassa metsästä puunpalasia, lehtiä ja muita luontokappaleita, joista he yhdessä askartelevat joulukoristeita.

”Luonto tuo ihmisiä yhteen tai toisaalta siellä voi hiljentyä omaan rauhaan. Siksi onkin harmillista, että nykyään usein unohdamme meitä ympäröivän luonnon ja miten sitä voisi käyttää terapiakeinona kännyköiden ja tietokoneruutujen tuijottamisen sijaan”, Plath pohtii.

 

Meksikolainen  María Escamilla arvostaa Meksikon luonnossa erityisesti monipuolisuutta.

”Meksiko on suuri maa, jossa on hyvin vaihteleva ilmasto ja luonto. Täällä on kaikkea viidakosta aavikkoon ja tropiikista vuoristoihin, joista kaikista olemme ylpeitä. Valitettavasti kaupungeissa asuvat ihmiset vain harvoin pääsevät luonnon läheisyyteen, sillä arkielämän kiireet sekä liikenneruuhkat vievät kaiken ajan.”

Escamilla on alun perin kotoisin Sierra Madre Occidentalin vuoristoalueelta pienestä Zacatecasin kaupungista, josta hän muutti opintojensa vuoksi Meksikon kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Guadalajaraan. Ero luonnossa vietettyyn aikaan on entiseen nähden valtava.

”Kotikaupungissani minulla oli tapana käydä usein vuoristoissa, mutta nykyisin vastaavia luontoretkiä tulee tehtyä noin kolmen kuukauden välein, ellei harvemmin.”

Keskustan puistoissa juokseminen on Escamillalle yhä rakas harrastus, joka auttaa häntä irtautumaan arjesta aina kun on mahdollista.

”Uskon vahvasti, että luonto voi parantaa hyvinvointia ja auttaa olemaan paremmin tasapainossa. Puistoissa juokseminen saa minut hetkeksi unohtamaan kaupungin hälinän ja tuntemaan vapautta.”

 

Ranskasta Suomeen neljätoista vuotta sitten muuttanut marokkolaistaustainen meteorologi Hicham Sellak arvostaa uudessa kotimaassaan luonnon puhtautta, hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Hän on asunut Rovaniemellä, mutta muuttanut sittemmin Helsinkiin.

Luonnolla on Sellakin elämässä tärkeä rooli.

”Se on minulle ylin voima, joka antaa energiaa elämään.”

Sellak on kokenut voimakkaasti luonnon merkityksen hyvinvoinnissaan. Luonto lisää hänen energisyyttään, vähentää stressiä ja sairastelua sekä edistää mielen tasapainoa.

”Rentoudun ja kuuntelen kehoani enemmän, kun olen luonnossa. Käyn päivittäin lenkillä metsässä, ja nautin siitä, kun ympärilläni ei ole liikaa ihmisiä”, hän sanoo.

Entisestä kotimaastaan hän ikävöi vuoristoa, jota ei Suomessa ole. Täällä hän on kuitenkin oppinut arvostamaan suomalaista yhteiskuntaa, joka kannustaa ihmisiä luonnon- ja ympäristönsuojeluun.

”Suomessa opetetaan lapsesta asti, että luonto on osa elämää ja ihmiskuntaa ja siksi siitä on pidettävä huolta. Suhdettamme luontoon ei voi koskaan sanoa irti.”

Häntä harmittaa, että muutettuaan Helsinkiin mahdollisuudet luonnossa oleiluun ovat vähentyneet. Rovaniemellä Sellakin lähiympäristöön kuului esimerkiksi metsiä ja joki. Helsingissä luontoalueet ovat usein asuinalueiden ulkopuolella.

”Aina tilaisuuden tullen yritän kuitenkin nauttia luonnosta”, hän sanoo.

 

Japanin Sendaissa asuva Kaori Umeda eli aikanaan seitsemän vuotta Helsingissä perheensä kanssa. Tuolloin metsäkävelyistä tuli hänelle tapa, joka on kotimaahan palatessa jäänyt vähemmälle. Takaisin Japaniin muutettuaan ovat työkiireet ja perhe-elämä vieneet harmittavan paljon Umedan aikaa.

”Suomessa rakastin luontoa, sillä se oli aina lähelläni. Erityisesti pidin Suomen talvesta. Japanilaiset eivät mielestäni vietä riittävästi aikaa luonnossa, kiireisen arjen ja pitkien työpäivien vuoksi.”

Tämä on Umedan mielestä harmillista, sillä hän on itse kokenut, kuinka luonto ja metsissä oleilu saa hänet rentoutumaan ja tuo välitöntä mielihyvää. Japanissa jopa osa lääkäreistä kirjoittaa mielenterveysongelmista kärsiville potilailleen reseptiksi mennä metsään.

Japanilaisten luontoon liittyvät harrastukset ovatkin suosiossa.

”Japanissa on nyt buumi tehdä vaellusretkiä, käydä juoksemassa luonnossa tai harrastaa triathlonia.”

Japanin luonnossa hänestä parasta ovat metsät, vuoret, trooppiset saaret ja meri.

 

Tansanian Mwanzassa asuvalle Abdul Yunusulle luonto on yksi elämän kulmakivistä. Hän on opiskellut turismia ja viettää alavalintansakin puolesta luonnossa paljon aikaa. Toisin kuin suurimmalle osalle tansanialaisista, Yunusulle luonto on paljon enemmän kuin elinympäristö.

”Olen itse kokenut, kuinka luonto on parantanut elämänlaatuani. Esimerkiksi opintojen aikana tehty virkistysretki Rubondon saaren kansallispuistoon auttoi minua suoriutumaan paremmin loppukokeistani. Luonnossa minulla on aikaa virkistyä ja se vähentää stressiä, jolloin koen ympäristön edistävän ajatteluani ja auttavan minua selviytymään vaativistakin tilanteista.”

Luonnon aikaansaamat terveysvaikutukset Yunusu on niin ikään kokenut.

”Sen lisäksi, että luontoretket saavat minut rentoutumaan, raikas ilma on hyväksi hengitykselle ja kehon toiminnoille ylipäätään. Olen varma, että luonnossa oleminen on parantanut mielen tasapainoani, ajatteluani ja jopa auttanut minua tekemään hyviä päätöksiä.”

Tansaniassa luonnon läheisyyteen on helppo hakeutua ja Yunusun mukaan vaihtoehtoja on runsaasti.

”Voi mennä uimaan luonnonvesiin, vierailemaan kansallispuistoihin, katsomaan villieläimiä luonnonsuojelualueille tai tarpeen tullen voi piiloutua paahtavalta kuumuudelta metsien suojiin. Rannoilla voi kuunnella meren kohinaa ja virkistyä raikkaassa meri-ilmassa.”

Yunusua voisi kutsua jopa luontoaktivistiksi, sillä vuonna 2016 hän oli mukana torjumassa ilmastonmuutosta istuttamalla 10 000 puuta Tansaniaan yhdessä paikallisten koululaisten kanssa. Hänen toiveensa on jatkossakin jakaa tansanialaisille tietoutta luonnonsuojelusta.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!