Barbinukkeja.
Instagramin Barbie Saviour -tili alleviivaa parodian keinoin, kuinka moni vahvistaa tietämättään haitallisia stereotypioita globaalista etelästä.
Kuva: Ruutukaappaus / @saviorbarbie

#Valkoisetpelastajat – mitä kehitysmaista saa julkaista somessa?

Parodian keinoin alleviivataan tärkeää viestiä: yksipuolisia ja ihmisarvoa alentavia stereotypioita ei olisi kenenkään syytä vahvistaa.

Teksti: Mimosa HedbergKuva: Ruutukaappaus / @saviorbarbie

LyhyetKehitysyhteistyöMedia

Jo vuosia kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat yrittäneet taistella stereotyyppistä avunannon kuvastoa vastaan erilaisilla kampanjoilla. Silti harvemmin viestiä on onnistuttu kohdistamaan tehokkaasti nuoriin ja sosiaaliseen mediaan – eli juuri sinne, missä vähemmän kokeneet matkaajat ja ensikertaa vapaaehtoistöihin lähtevät jakavat eksoottisia reissukuviaan.

Näitä kuvia on vaikkapa Instagram pullollaan: valkoihoinen näyttäytyy pelastajana ja tummaihoiset afrikkalaiset isona, nimettömänä massana repaleisissa vaatteissaan. Afrikka kuvataan yhtenä maana, ei monimuotoisena maanosana.

Norjalainen Radi-aid on ottanut asiakseen muuttaa somekäyttäjien maailmankuvaa. Se on julkaissut kampanjassaan parodiavideon ohella kattavan ohjeistuksen, joka kertoo, minkälaista sisältöä ei somessa tulisi julkaista.

Nyrkkisääntö on selvä: mieti, ennen kuin julkaiset. Kunnioita muita kulttuureja, vältä yleistyksiä ja haasta ennakkokäsityksiä.

Samaan kategoriaan kuuluu hupaisa Instagramin parodiatili Barbie Savior, jolla on jo yli 145 000 seuraajaa. Kuvissa Afrikkaan photoshopattu Barbie jakaa stereotyyppisiä kuvia tökeröin hashtagein kuten #whitesavior, #justlikejesus ja #greatwhitehope.

Kampanjat alleviivaavat parodian keinoin tärkeää viestiä: yksipuolisia ja ihmisarvoa alentavia stereotypioita ei olisi kenenkään syytä vahvistaa.

Kuvassa Maailman Kuvalehden toimitussihteeri Mimosa Hedberg

Mimosa Hedberg

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimitussihteeri.