Presidentti Tarja Halonen ja Suomen ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sareva.
Presidentti Tarja Halonen ja Suomen ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sareva.

Maailmanrauha riippuu siitä, kehittyykö peacetech vai wartech nopeammin

Teknologiaa käytetään niin sotimiseen kuin konfliktien ratkaisemiseen. Peacetech at Slush -tapahtumassa pohdittiin, miten peacetech eli rauhanteknologia saisi vahvemman kasvualustan kuin sotateknologia wartech.

Teksti: Johannes JauhiainenKuva: Mikko Marjakangas

LyhyetGlobaali demokratiaJärjestötKansalaisyhteiskuntaHallintoSuomiLibyaSaksaSyyria

Kun ihminen keksi ruudin ja ydinvoiman, muuttuivat maailma ja sodankäynti. Digiloikan myötä ne ovat muuttuneet jälleen, mutta kansainvälinen yhteisö ei ole ehtinyt reagoimaan siihen, sanoo YK:n apulaispääsihteeri Fabrizio Hochschild.

Näin alkoi ohjelmistoyritys Futuricen, ajatushautomo SaferGloben ja kasvuyritys Funzin maanantaina järjestämä Peacetech at Slush -tapahtuma, jonka teemana oli nimensä mukaisesti teknologian rooli rauhanrakennuksessa. Slushissa puheenvuorot ovat ainakin aiempina vuosina tulleet tunnetuiksi yliampuvasta jargonista ja hyvän maun rajoja uhmaavasta superlatiivien käytöstä. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, Peacetech at Slush oli raikas tuulahdus teknologiahypen keskellä.

YK:n Hochschildin alustus teki ilmapiiristä realistisen ja välillä jopa synkän hiljaisen, sillä maailmassa on Hochschildin mukaan tällä hetkellä meneillään enemmän konflikteja kuin kylmän sodan aikana. Onneksi tapahtuman paneeliin kuulunut presidentti Tarja Halonen piristi tunnelmaa nokkelalla heitolla: ”Sitten, kun paneelin miehet ovat lähteneet, ratkaisemme nämäkin ongelmat”.  

Konfliktit maksavat Hochschild mukaan maailmalle kymmenen biljoonaa eli tuhat miljardia Yhdysvaltain dollaria. Samalla niistä on tullut entistä vaikeampia ratkoa. Tämä johtuu osittain siitä, että konfliktien luonne on muuttunut. Siinä missä sota oli ennen kahden valtion välinen aseellinen selkkaus, jota käytiin maalla, merellä ja ilmassa, modernit konfliktit ovat asymmetrisia. Taistelut käydään enenevissä määrin myös neljännellä rintamalla: verkossa.

Hybridisodassa aseet ovat aikaisempaa monipuolisia. Toisen valtion kansallista eheyttä voidaan vahingoittaa valeuutisilla ja verkkohyökkäyksillä valtiollisia instituutioita vastaan. Tätä tapahtuu Hochsildin mukaan maailmanlaajuisesti, ja se on aiheuttanut vastakkainasettelua niin Saksassa kuin Libyassa.

Hybridisodankäynnissä eivät myöskään päde perinteisen sodan periaatteet, jossa hyökkäävä osapuoli todennäköisesti kärsii suuremmat tappiot kuin hyökkäykseltä puolustautuva. Lisäksi myös perinteisempi sotateknologia on hyötynyt teknologialoikasta.

”Kansainvälisen yhteisön pitäisi luoda pelisäännöt rajoittamaan esimerkiksi tappavia itsenäisiä aseita. Osa niistä toimii ilman ihmisten vahvistusta, mikä on ongelmallista kansainvälisen lain näkökulmasta. Niitä käytetään vielä suhteellisen vähän, mutta teknologia on jo olemassa”, Hochschild sanoi.  

YK:n apulaispääsihteeri Fabrizio Hochschild kävi Slushin aikana Helsingissä.
YK:n apulaispääsihteeri Fabrizio Hochschild kävi Slushin aikana Helsingissä. Kuva: Mikko Marjakangas

Toki 2000-luvun teknologiaa on myös käytetty paitsi sotimiseen, myös konfliktien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri arvioi, että viestintäteknologia oli avainasemassa Kolumbian hallituksen ja Farc-sissien välillä käydyissä onnistuneissa rauhanneuvotteluissa. Myös Itä-Ukrainassa teknologia on mahdollistanut virtuaalisia neuvotteluhuoneita hallituksen ja venäjän tukemien kapinallisten välillä.

Asetelma herättikin paneelissa kysymyksen siitä, miten kasvuyritysten toimintarakenne tai niitä tukevat pääomasijoittajat voisivat vaikuttaa siihen, että juuri peacetech eli rauhan teknologia saisi vahvemman kasvualustan kuin wartech eli sotateknologia.

Kysymys hiljensi panelistit hetkeksi. Sitten pääomasijoittaja Artturi Tarjanne pohti kokemuksiaan sijoittajana ja teknologian syvintä olemusta - sitä kun voi käyttää niin pahaan kuin hyvään. Suoraviivaista vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta yhtä mieltä panelistit olivat siitä, että on hyvä, että eri alojen osaajat tapaavat. Muuten pääoma, ideat ja päättäjät eivät löydä toisiaan. 

Tilaisuuden lopuksi Tarja Halonen rohkaisi yleisöä olemaan avoimia uusille ideoille. Suomessakin oli nimittäin aika, jolloin harva uskoi, että naisesta voisi tulla presidentti.

Ehkä täällä voidaan myös keksiä konfliktit katkaiseva teknologiasovellus.

 

Juttua päivitetty 7.12.2018 kello 09:29. Ajatushautomo SaferGlobe ja kasvuyritys Funzi lisätty tapahtuman järjestäjiksi.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!