Rasismi Suomessa

Afrikkalaistaustaiselle elämä Suomessa ei ole lottovoitto: ”Kotoutumista leimaa hierarkia, jossa afrikkalaistaustaiset ovat vähempiarvoisia”

Suomessa ei olla aidosti kiinnostuneita rasismin kitkemisestä vaan maabrändin kiillottamisesta, arvioi rasismia tutkiva Atabong Amikeng Alemanji Svenska social- och kommunalhögskolanista.

Teksti: Johannes JauhiainenKuva: IStock

PitkätIhmisoikeudetSuomi

Euroopan Unionin perusoikeusvirasto julkaisi marraskuussa selvityksen, jonka mukaan afrikkalaistaustaiset kokevat Suomessa enemmän rasismia kuin selvityksen kahdessatoista muussa maassa.   

Selvityksen taustalla olevassa kyselyssä kartoitettiin afrikkalaistaustaisten kokemuksia Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Euroopan maissa. Suomessa kyselyyn vastasi 502 afrikkalaistaustaista henkilöä.

Kielenkäytössä ilmenevän ja fyysisen rasismin lisäksi selvitettiin afrikkalaistaustaisten suhdetta virkavaltaan, poliisiin ja muuhun yhteiskuntaan. Kävi ilmi, että Suomen afrikkalaistaustaisilla on kohtalaisen hyvä suhde kahteen viimeiseen mainittuun.

Suomen poliisi sai kyselytutkimukseen vastanneilta kohtalaisen hyvät arvosanat.

Vastaajat eivät esimerkiksi kokeneet asuinolojaan tai muuta yhteiskunnallista asemaansa merkittävästi huonommaksi verrattuna kantaväestöön. Tämä viittaakin siihen, että Suomessa on pitkälti vältetty segregaatio ja afrikkalaistaustaisten gettoutuminen.

Viranomaisista Suomen poliisi sai kyselytutkimukseen vastanneilta kohtalaisen hyvät arvosanat. Afrikkalaistaustaiset luottavat poliisiin enemmän kuin muissa verrokkimaissa.

Afrikkalaistaustaiset tulevat Suomessa usein poliisin pysäyttämiksi. Harva kysellyn osallistuja kuitenkaan koki, että se olisi viimeisen kahdentoista kuukauden aikana johtunut etnisestä taustasta.

Muihin viranomaisiin afrikkalaistaustaisilla ei ole Suomessa läheskään yhtä läheistä suhdetta kuin poliisiin. Moni koki tulleensa viranomaisten syrjimäksi juuri etnisen taustansa vuoksi.

Asetelma herättääkin kysymyksen, miksi Suomen afrikkalaistaustaisilla on huomattavasti läheisempi suhde poliisiin kuin muihin viranomaisiin.

Poliisihallituksen Måns Enqvistin mukaan taustalla vaikuttaa hyvä suhde hyvä suhde Suomen somalialaisten kanssa, jotka ovat Suomen suurin afrikkalaistaustainen yhteisö.

”Poliisilla on hyvä suhde heihin, ja he ovat todennäköisesti välittäneet tämän myös myöhemmin maahan tulleille afrikkalaistaustaisille yhteisöille”, hän sanoo.

Vain murto-osa etenkin sanallisista viharikoksista kantautuu poliisin tietoon.

Raportissa mainittu suuri viharikosten määrä ei tullut poliisille yllätyksenä. Aihetta on tutkittu viime vuonna ja Enqvistin mukaan raporteissa on havaittavissa ainakin kaksi selvää trendiä: suuri osa viharikoksista Suomessa tapahtuu öisin ja julkisissa tiloissa. 

Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan kannata Enqvistin mukaan tehdä, koska vain murto-osa etenkin sanallisista viharikoksista kantautuu poliisin tietoon. Huutelut, solvaukset ja nimittelyt ovat arkipäiväisiä ja niitä on vaikea selvittää.

”Mutta suhtaudumme niihinkin vakavasti. Sanallisesta väkivallasta seuraava askel on fyysinen väkivalta”, Enqvist tuumii.

Rasismin kitkemiseksi Enqvist peräänkuuluta vastuunkantoa koko yhteiskunnalta. Hän myös myöntää, että yhteiskunnan polarisoitunut keskusteluilmapiiri on todennäköisesti alentanut rimaa rasistiselle käytökselle. Vastatoimenpiteenä poliisin viharikosyksikkö on pyrkinyt olemaan aiempaa enemmän läsnä verkossa.

Mitä sitten pitäisi tapahtua, jotta Suomi ei seuraavassa EU:n perusoikeuksien raportissa saisi niin huonoja arvosanoja?

”Suomen arvosanat raportissa eivät olleet huonoja vaan totuudenmukaisia”, sanoo Helsingin Yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin rasismintutkija Aminkeng Atabong Alemanji

Suomessa rasismin taustalla on Alemanjin mukaan tahdon puute. Muissa Pohjoismaissa on häneen mukaansa onnistuttu kitkemään rasismia julkisilla hankkeilla ja lainsäädännöllä, mikä on vaikuttanut asenteisiin. Ruotsissa on siis Alemanjin mukaan vähemmän rasismia siksi, että asialle on tehty jotain, eikä siksi, että maahanmuutolla on maassa pidempi historia kuin esimerkiksi Suomessa.

"Miksi kukaan haluaisi kotoutua kulttuuriin, jossa ei koe olevansa tasa-arvoinen?"

Suomessa ei olla Alemanjin mukaan aidosti kiinnostuneita rasismin kitkemisestä vaan maabrändin kiillottamisesta. 

”Kotoutumista leimaa hierarkia, jossa afrikkalaistaustaiset ovat vähempiarvoisia. Miksi kukaan haluaisi kotoutua kulttuuriin, jossa ei koe olevansa tasa-arvoinen? Täällä rodullistettu ihminen on aina altavastaaja”, Alemanji sanoo.

Ongelman ratkaisemiseksi Alemanji suosittelee sekä rakenteellisia muutoksia, että ruohonjuuritason toimintaa. Esimerkiksi rasististen rikosten uhreja olisi huomioitava nykyistä enemmän. Lisäksi koulutus on Alemanjin mukaan avainasemassa rasismin kitkemiseksi. Tosin sekin vaatisi poliittista tahtoa. 

”Valtaapitävien tulee katsoa itseään peiliin. Heidän pitäisi yrittää ymmärtää rasismia ja afrikkalaistaustaisten kokemuksia Suomessa”, Alemanji sanoo.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!