Lentojen loppu?

Kannatan kaikkia lentämiseen liittyviä rajoituksia juuri siksi, että olen liian heikko vähentämään lentämistä muutoin, Elina Hirvonen kirjoittaa.

Teksti: Elina Hirvonen

NäkökulmatMatkailuYmpäristö

Vietin hiihtoloman Balilla. Matkan iloa varjosti huono omatunto pitkistä lennoista. Lentäminen on yksi suurimmista yksittäisen ihmisen ilmastoon vaikuttavista teoista.

Yhden hengen lomalennoista Balille syntyy yli kolme tonnia hiilidioksidipäästöjä. Se vastaa arviolta kolmannesta keskivertosuomalaisen vuoden kasvihuonepäästöistä.

Ihmiskunnan kokonaispäästöistä lentoliikenteen osuus on 2-5 prosenttia, mutta halpalentojen lisääntymisen ja globaalin keskiluokan vaurastumisen myötä se kasvaa vauhdilla.

Kasvua nopeuttaa lentoliikenteen erityisasema. Lentopolttoaineista ei makseta veroa, eikä lentoliikenteen päästöjä oteta huomioon valtioiden päästövähennystavoitteissa. Kun politiikkaa ei ole, lentämiseen liittyvät päätökset ovat kuluttajien vastuulla.

Matkalla luin meteorologi Eric Holthaustin blogin siitä, miten hän lopetti lentämisen viisi vuotta sitten, luettuaan kansainvälisen ilmastoraportin.

”Maailman hallitukset eivät koskaan saa ajoissa päätettyä yhteisistä päästöjen vähennyksistä”, hän kirjoitti. ”Muutoksen on pakko lähteä yksittäisistä ihmisistä.”

Voisinko pystyä samaan?

Jos en ­onnistu lopettamaan lentämistä, vähennän sitä.

Heräsin ilmastokysymyksiin teini-ikäisenä. Lopetin lihan syömisen 14-vuotiaana, kierrätän, en omista ajokorttia. Päätökset olivat helppoja, koska en joutunut luopumaan mistään minulle rakkaasta. Mutta niin kauan kuin muistan, olen tuntenut jatkuvaa kaukokaipuuta.

Olen onnellisimmillani, kun olen matkalla paikkaan, josta en tiedä mitään. Olen järjestänyt työni niin, että pääsen matkustamaan paljon – ja työt voi lähes aina ottaa matkalle mukaan. Ajatus lentämisestä luopumisesta herättää minussa pakokauhua. Kuin joutuisi luopumaan vapaudesta tai rakkaudesta.

Matkalta palattua luin uutisen Ruotsin hallituksen päätöksestä alkaa verottaa lentomatkustajia huhtikuussa. Vaikka summat ovat pieniä ja lennot Ruotsissa halvempia kuin Suomessa, päätös on merkittävä. Tähän asti lentoliikenteen verottamista on pidetty mahdottomana. Päätös osoitti, että niin ei ole.

Ruotsissa ympäristöjärjestö Natur­skuddsföreningen teki tutkimuksen, jonka mukaan 73 prosenttia ihmisistä suhtautui lentoveroon myönteisesti. Luultavasti siitä seuraa myös muiden maiden hallituksille painetta rajoittaa lentoliikennettä veroilla.

Kannatan kaikkia lentämiseen liittyviä rajoituksia juuri siksi, että olen liian heikko vähentämään lentämistä muutoin.

Uskon, että ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien kysymysten ratkaisujen lähtökohta ei voi olla ajatus ihmisistä kuluttajina, vaan kansalaisina. Kuluttajana olen halujeni vietävissä. Kansalaisena kannatan politiikkaa, joka kurottaa halujani kauemmas ja tavoittelee koko ihmiskunnan hyvää.

Sitä politiikkaa odottaessa päätin: jos en onnistu lopettamaan lentämistä, vähennän sitä. Kesälomaa miettiessä aloin katsella junareittejä. Matka junalla Pietarista Slovakiaan voisi olla ihana!


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden kolumnisti Elina Hirvonen

Elina Hirvonen

Elina Hirvonen on suomalainen kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvien tekijä. Hirvosen esikoisromaani Että hän muistaisi saman (2005) oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Vuonna 2017 Hirvonen ohjasi dokumentin Kiehumispiste, jossa hän käsitteli Suomen kahtiajakautumista ja muukalaisvihaa.