Artikkelikuva
Ranskalaistoimittajan kysymys kirjailija Chimamanda Ngozi Adichielle nosti keskusteluun sitkeät sekä yleistävät mielikuvat Afrikasta.

Toimittaja kysyi nigerialaiselta kirjailijalta: ”Onko maassasi kirjakauppoja?”

Kirjailija Chimamanda Ngozi Adichien mielestä kysymys ruokkii taantuneita mielikuvia Afrikasta.

Palkitun nigerialaiskirjailija Chimamanda Ngozi Adichien haastattelu Ranskassa on noussut otsikoihin ympäri maailmaa.

Adichie oli vastikään Ranskan ulkoministeriön kunniavieraana La Nuit des Idées -kulttuuritapahtumassa. Puolivälissä haastattelua ranskalaistoimittaja Caroline Broué kysyi Adichielta, onko Nigeriassa kirjakauppoja. Yleisöstä kuului tässä vaiheessa pöyristyneitä reaktioita.

Broué yritti paikkailla erikoista kysymystä:

”Ranskassa puhutaan todella vähän Nigeriasta, ja kun puhumme, käsittelemme Boko Haramia tai väkivaltaan ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Siksi haluaisin, että kertoisit meille jotain erilaista Nigeriasta.”

Adichie näkyi reagoivan viileästi kysymykseen videoidulla haastattelulla.

”Minun mielestäni tämä kysymys näyttää ranskalaiset hyvin huonossa valossa – se, että olet joutunut kysymään minulta tällaisen kysymyksen. Vakavasti ottaen, onhan vuosi 2018. Kirjojani luetaan Nigeriassa. Niitä opiskellaan kouluissa, ei pelkästään Nigeriassa vaan laajalti Afrikassa, ja se merkitsee minulle paljon”, kirjailija vastasi.

Jo aiemmin samassa haastattelussa ranskalaisjournalisti oli kysynyt Adichielta, luetaanko tämän kirjoja Nigeriassa. 

Adichien vuonna 2006 julkaistu läpimurtoteos, Biafran sodasta kertova ”Puolikas keltaista aurinkoa” on kansainvälinen hitti. Adichien tuoreimpia kirjoja on puolestaan ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”, joka on jaettu kaikille yhdeksäsluokkalaisille Suomessa ja lukion toisluokkalaisille Ruotsissa.

Kuvaa tietämättömyyttä Afrikasta

Haastattelu synnytti raivoisan ryöpyn sosiaalisessa mediassa, jossa kysymystä kuvailtiin muun muassa laiskaksi ja ennakkoluuloiseksi.

Journalisti Caroline Broué on myöhemmin selittänyt kysymystään ironialla. Adichie itsekin kommentoi vielä omalla Facebook-sivullaan haastattelun kulkua ja puolustaa toimittajaa ”älykkääksi, huomaavaiseksi ja hyvin valmistautuneeksi”. Adichie ilmaisee myös toiveensa, ettei toimittajaa ryöpytettäisi julkisesti.

Silti kirjailija kertoo, ettei hän haastattelutilanteessa ymmärtänyt kysymystä ironiaksi.

”En odota, että ranskalainen tietää kaikkea Nigeriasta. En tiedä kaikkea Ranskasta. Mutta se, että minua pyydetään kertomaan ranskalaisille kirjakaupoista Nigeriassa, koska he eivät tiedä niistä, ruokkii taantuneita käsityksiä. Sellaisia, joiden mukaan Afrikka on niin erillään muusta maailmasta, niin patologisesti erilainen.”

Adichie tuo myös esille, että kirjakaupat ovat laskusuhdanteessa ympäri maailman, ja se on hänestä keskustelun arvoinen asia. Silti kirjailijan mielestä kysymys ei viitannut tähän laajaan ongelmaan, vaan normalisoi ”tarkoituksellista, etuoikeutettua, pitkästyttävää, yleistävää ja perustavanlaatuista tietämättömyyttä Afrikasta”.

*Juttuun lisätty 5.2.2018 kello 9.17 maininta myös Suomen yhdeksäsluokkalaisille jaetusta kirjasta.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!