Kuvassa mielenosoitus Lontoossa.
Rajakontrollit iskisivät Pohjois-Irlannin rauhaan raskaasti, pelkäävät monet asiantuntijat ja eritoten paikalliset. Valtaosa pohjoisirlantilaisista äänesti Britannian EU:ssa pysymisen puolesta.

Pohjois-Irlannin rajapommi tikittää Brexitin myötä

Mitä brittien ero Euroopan unionista tekee herkille raja-alueille, joilla ihmisten ja tavaran vapaa liikkuvuus ei ole välttämättä enää taattua?

Teksti: Mimosa HedbergKuva: Alex J. WhiteKuvatoimisto: Flickr

LyhyetBritannia

Kangertelevat Brexit-neuvottelut ovat täydessä vauhdissa, ja yhä suuremmaksi kysymykseksi on nousemassa, mitä tapahtuu Britannian raja-alueille. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen raja huolettaa etenkin paikallisia.

Harva muistaa, että Pohjois-Irlantia repi vielä 1990-luvulla raju sisäinen konflikti. Euroopan ytimessä kyti alituinen pommien ja väkivallan uhka, kun irlantilais- ja brittimieliset kamppailivat keskenään. Pohjois-Irlanti kuuluu edelleen Isolle-Britannialle, vaikka osa haluaisi liittää maan Irlantiin. 30-vuotisen konfliktin päätti vuonna 1998 Pitkänperjantain sopimus, josta tuli kuluneeksi keväällä 20 vuotta.

Konfliktin varjot ovat viime vuosina hellittäneet, mutta eivät kokonaan kadonneet. Eri ryhmien iskuja tapahtuu edelleen, ja vaikean ajanjakson perintö näkyy nykypäivänä joka puolella maassa, eritoten raja-alueilla.

Rauhan yhtenä merkittävänä onnistumisena on pidetty Irlannin ja Pohjois-Irlannin välisen avoimen rajan järjestelyä.

”Eihän rajaa enää olekaan”, eräs raja-alueella asuva maanviljelijä tokaisi kirjailija Garrett Carrille. Miehen toteamus ei pidä täysin paikkaansa: virallinen raja on olemassa, mutta koska se ei näy ulkoisesti alueen ihmisille, voi vastapuoli olla huomioimatta sitä.

”Raja ei ole siellä, jos identiteettisi vaatii, että sitä ei ole. Toisaalta, jos identiteettisi on riippuvainen rajasta, se on olemassa juuri sinulle”, Carr kuvailee The Guardian -lehden mielipidekirjoituksessaan.

Kyseessä on siis hyvin hienovarainen järjestely, joka sallii yhteiselon erilaisten poliittisten mielipiteiden välillä. Kaikenlaiset rajakontrollit iskisivät rauhaan raskaasti, kirjoittaja uskoo.

Pohjois-Irlannin rajan epävarma tilanne ei ole ainoa, joka herättää huolta. Ranskalaissatama Calais’n johtaja totesi vastikään, että tilanne Calais’ssa voi olla ”10 kertaa pahempi” kuin Irlannin rajalla. Mikäli Brexit-sopimus sisältää pakollisia rajatarkistuksia, voivat sataman johtajan mukaan rekkajonot kasvaa 50-kilometrisiksi ja aiheuttaa Britanniassa jopa ruokapulia.

Brexitin on tarkoitus toteutua ensi vuoden keväällä. Siihen asti Euroopan johtajilla on aikaa neuvotella yksityiskohdista, jotka voivat pahimmillaan vaikuttaa niin rauhaan kuin nälkäänkin – Euroopan sisällä.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden toimitussihteeri Mimosa Hedberg

Mimosa Hedberg

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimitussihteeri.