Puiden kantajia viidakkotiellä Kongojoen liepeillä
Kongojoen liepeillä sijaitsevat turvemassat ovat yksi maailman suurimmista hiilinieluista. Nyt hakkuut uhkaavat niitä. Konfliktien repimä Kongo tulee muutenkin kärsimään ilmaston lämpenemisen seurauksista.

Ilmastonmuutos iskee kovimmin köyhiin valtioihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat jakautumaan epätasa-arvoisesti eri alueiden välillä. Siksi tutkijat toivovat lisää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia.

Teksti: Mimosa HedbergKuva: Axel Fassio

LyhyetIlmastonmuutosSuomiBritanniaKongon demokraattinen tasavalta

Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, mielellään 1,5 asteen tasolle. Monet pitävät tavoitetta utopistisena: esimerkiksi tietokirjailija Hanna Nikkanen totesi Maailman Kuvalehdelle keväällä kahden asteen tavoitteen "näyttävän mahdottomalta".

Melbournen yliopiston tohtori Andrew King sekä Oxfordin yliopiston ilmastotieteilijä Luke Harrington ovat julkaisseet tuoreen tutkimuksen ilmastonmuutoksen epätasa-arvoisuudesta Geophysical Research Letters -tiedejulkaisussa. Sen mukaan jo 1,5 asteen lämpeneminen iskisi maailman köyhiin valtioihin kovimmin.

On jo tiedossa, että ilmastonmuutos lisää lämpöaaltoja, muuttaa sademalleja ja nostaa merenpintaa. Suurin osa maapallon asukkaista tulee tuntemaan muutokset nahoissaan jollain tapaa. Silti jo 1,5 asteen lämpeneminen vaikuttaisi erityisesti köyhiin alueisiin, sillä ne kokevat ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset voimakkaimmin paikallisissa ilmastoissaan.

Tutkijat nostavat esimerkiksi Britannian, joka on ensimmäinen teollistunut valtio ja nykyisin yksi maailman vauraimmista maista. Se tulee ennusteen mukaan kokemaan vähemmän kuin puolet havaittavista ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin vaikkapa Kongon demokraattinen tasavalta, joka on yksi maailman köyhimpiä maita. Siispä he suosittavat yhä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden toimitussihteeri Mimosa Hedberg

Mimosa Hedberg

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimitussihteeri.