Artikkelikuva
Kongojoen liepeillä sijaitsevat turvemassat ovat yksi maailman suurimmista hiilinieluista. Nyt hakkuut uhkaavat niitä. Konfliktien repimä Kongo tulee muutenkin kärsimään ilmaston lämpenemisen seurauksista.

Ilmastonmuutos iskee kovimmin köyhiin valtioihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat jakautumaan epätasa-arvoisesti eri alueiden välillä. Siksi tutkijat toivovat lisää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia.

Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, mielellään 1,5 asteen tasolle. Monet pitävät tavoitetta utopistisena: esimerkiksi tietokirjailija Hanna Nikkanen totesi Maailman Kuvalehdelle keväällä kahden asteen tavoitteen ”näyttävän mahdottomalta”.

Melbournen yliopiston tohtori Andrew King sekä Oxfordin yliopiston ilmastotieteilijä Luke Harrington ovat julkaisseet tuoreen tutkimuksen ilmastonmuutoksen epätasa-arvoisuudesta Geophysical Research Letters -tiedejulkaisussa. Sen mukaan jo 1,5 asteen lämpeneminen iskisi maailman köyhiin valtioihin kovimmin.

On jo tiedossa, että ilmastonmuutos lisää lämpöaaltoja, muuttaa sademalleja ja nostaa merenpintaa. Suurin osa maapallon asukkaista tulee tuntemaan muutokset nahoissaan jollain tapaa. Silti jo 1,5 asteen lämpeneminen vaikuttaisi erityisesti köyhiin alueisiin, sillä ne kokevat ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset voimakkaimmin paikallisissa ilmastoissaan.

Tutkijat nostavat esimerkiksi Britannian, joka on ensimmäinen teollistunut valtio ja nykyisin yksi maailman vauraimmista maista. Se tulee ennusteen mukaan kokemaan vähemmän kuin puolet havaittavista ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin vaikkapa Kongon demokraattinen tasavalta, joka on yksi maailman köyhimpiä maita. Siispä he suosittavat yhä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia.

Tilaa Maailman Kuvalehti