Papukaija lähikuvassa.
Papukaijojen laiton kauppa rehottaa, etenkin Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla.

Papukaijoja riistetään luonnosta lemmikeiksi – lähes kaikki lajit määritellään jo suojeltaviksi

Papukaijat ovat suosittuja lemmikkejä älykkyytensä vuoksi. Ne joutuvat usein laittoman eläinkaupan kohteeksi.

Teksti: Mimosa HedbergKuva: Patrick BouquetKuvatoimisto: Flickr

LyhyetEtelä-AmerikkaKaribia

Papukaijat ovat sosiaalisia ja älykkäitä eläimiä, "lintumaailman ihmisiä", kirjoittaa National Geographic. Jotkut yksilöt ovatkin yhtä fiksuja kuin kolmevuotias ihminen, ja voivat elää jopa 80 vuotta.

Papukaijat ovat ihmisten suosikkilemmikkilintuja, sillä ne voivat luoda syvän suhteen omistajaansa. Niiden suosio on kuitenkin alkanut myös satuttaa papukaijoja itseään. Jykevistä lisääntymisohjelmista huolimatta monet lemmikkipapukaijat riistetään edelleen suoraan luonnosta.

Yksi syy on - mikäpä muu kuin - laiton eläinkauppa, jolla tehdään vuodessa miljardien tulot etenkin norsujen ja sarvikuonojen kustannuksella. Repertuaariin kuuluvat myös papukaijat, ja esimerkiksi palmukakadun tiedetään maksaneen jopa 30 000 dollaria mustassa pörssissä.

Laiton papukaijakauppa elää ja voi hyvin erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, jossa lintuja suojelevat lait ovat joko heiveröisiä tai vaikeita valvoa.

"Jos ostat papukaijan Perussa, Costa Ricassa tai Meksikossa, 99 prosentin todennäköisyydellä lintu on napattu luonnosta", sanoi Texas A&M yliopiston zoologi Donald Brightsmith National Geographicille.

Papukaijojen kysyntä lemmikeiksi on melkoinen katastrofi, kun ilmiö yhdistetään metsäkatoon ja elinympäristön menetykseen. Neljää lajia lukuun ottamatta kaikki noin 350 papukaijalajia määritellään nyt suojeltavaksi. Määräyksen taustalla on uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden toimitussihteeri Mimosa Hedberg

Mimosa Hedberg

Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimitussihteeri.