Kelpaavatko suomalaisiksi vain tähdet?

Miksi Matt Damon hyväksytään suomalaiseksi, mutta täällä syntyneet maahanmuuttajataustaiset ihmiset ei, Ozan Yanar pohtii.

Teksti: Ozan YanarKuva: Teemu Ullgrén

NäkökulmatVähemmistötSuomi

Suomessa intoiltiin takavuosina Pamela Andersonin suomalaisista sukujuurista. Näyttelijä saapui Suomeen jopa vierailulle, mitä hehkutettiin iltapäivälehtien sivuilla monta päivää.

Viime vuonna juostiin näyttelijä Matt Damonin perässä. Damonin isoisä oli suomalainen, joten hänet haluttiin Suomi 100 -juhlan onnitteluvideolle. Näyttelijää metsästettiin näkyvästi jopa Suomen Washingtonin-suurlähetystön etsintäkuulutuksilla.

Matt Damon ja Pamela Anderson ovat valkoisia maailmantähtiä, jotka monet näyttävät ottavan avosylin vastaan suomalaisiksi, vaikka kumpikaan ei osaa suomea tai ole asunut täällä.

Mikäli Matt ja Pamela kelpaavat suomalaisiksi, luulisi, että täällä syntyneet tai kasvaneet maahanmuuttajataustaiset ihmiset miellettäisiin saman tien suomalaisiksi. Näin ei valitettavasti aina ole.

Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että monien tutkimusten mukaan edes maahanmuuttajien Suomessa syntyneitä lapsia ei mielletä suomalaisiksi. Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Johanna Leinonen sanoi HS:ssä, että Suomessa elää ”hyvin voimakas homogeenisen kansakunnan myytti, että me olemme yhdestä puusta veistettyjä”.

Olen saanut itse kokea saman. Olen syntynyt muualla, mutta kasvanut elämäni tärkeimmät vuodet ja jo yli puolet elämästäni Suomessa. Tämä on minulle rakas koti, jossa olen päässyt ylioppilaaksi, yliopistoon, työelämään ja suomalaisten tuella eduskuntaan.

Silti joidenkin mielestä en kuulu tänne. Etenkin eduskuntaan noustuani olen saanut kuulla internetin huutelijoilta ja muutamalta kansanedustajaltakin, että en ole suomalainen.

Kansainväliset nuoret ovat voimavara Suomelle.

Suomella on paljon brändejä, joista se tunnetaan: koulutus, tasa-arvo ja hyvinvointi. Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen mainetta. Olen nähnyt monikulttuuristen perheiden kasvatteja tuomassa Suomeen niin vientieuroja yrityksissä kuin edustamassa maatamme valtion virkatehtävissä. Kansainväliset nuoret ovat voimavara Suomelle globaalissa maailmassa.

Suomi voi pilata tämän ahdasmielisyydellä. Miltä kuulostaa brändi, jossa somalialaistaustaiset suomalaiset ovat yksi Euroopan syrjityimmistä vähemmistöistä? Aivan hirveältä.

Kyse on ihmisistä, jotka tekevät parhaansa, mutta joita ei meinata hyväksyä tähän yhteiskuntaan. Julkisuudessa puhutaan paljon vieraskielisten lasten koulumenestyksestä tai syrjäytymisvaarasta. Meidän kaikkien vastuulla on varmistaa, etteivät he koe jäävänsä ulkopuolelle.

Hei sinä nuori, jolla on sukujuuria muualla. Olet suomalainen ja kuulut tänne. Meidän pitäisi olla sinusta tuhat kertaa ylpeämpiä kuin Pamelasta ja Mattista.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuvassa Maailman Kuvalehden kolumnisti Ozan Yanar

Ozan Yanar

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja.