miehiä ja naisia iloisina rivissä
Kansainvälisessä äitienpäiväjuhlassa Helsingissä ylistettiin äitejä, isoäitejä ja sijaisäitejä. Kuvassa Josephine Atanga, Ahmed Kakoyi, Keijo Mikkanen, Isaac Thomas, Abayomi Magbagbeola ja Neha Gupta.
Kuva: Esa Salminen

Kun koko kylä on äiti – maailmalla äitiys nähdään usein laajemmin kuin Suomessa

Afrikkalaisissa häissä saattaa olla paikalla viisi tai viisikymmentä morsiamen äitiä. Kansainvälisessä äitienpäivän juhlassa muistutettiin, että äitiys on moninaisempaa kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi.

Teksti: Esa SalminenKuva: Esa Salminen

PitkätNaisetSuomi

"Kiitos että olette tuoneet väriä elämäämme. Tänään muistamme kaikkia äitejä, niin eläviä kuin kuolleita”, sanoi Abayomi Magbagbeola kansainvälisessä naistenpäivän juhlassa Helsingissä.

Hän kertoi saaneensa nauttia monien äitien kasvatuksesta. Nigeriassa biologinen äiti antoi hänet ensin isovanhemmille ja myöhemmin jopa läheisille naapureille kasvatettavaksi. Suomessa mukaan tuli vielä perhekoti.

”Äidit ovat iskostaneet minuun sen, että me olemme kaikki osa samaa kudelmaa."

Vaikka haasteita on ollut, Magbagbeola kokee olleensa onnekas saadessaan kasvaa erilaisissa kodeissa ja eri äitien kanssa.

"Olen saanut paljon positiivista elämääni siitä, että perheeni on ollut niin laaja", hän sanoi.

Yhteisöllisissä kulttuureissa puhutaan sananmukaisesti laajasta perhekäsityksestä, extended family. Vanhan sananlaskun mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylää. Tämä on Magbagbeolan mukaan täyttä totta.

”Olen ollut häissä, joissa on kolme tai neljä morsiamen äitiä. Joskus voi olla vaikka 50 äitiä paikalla”, hän sanoo ja nauraa. Häissä on tapana kunnioittaa kaikkia niitä äitejä, jotka ovat osallistuneet parin kasvattamiseen. Osa äideistä voi olla sellaisia, joilla ei ole verisidettä lapseen.

”Äidit ovat iskostaneet minuun sen, että me olemme kaikki osa samaa kudelmaa, ja että kaikilla lapsilla on samat oikeudet”, Magbagbeola sanoi.

Tasa-arvoisuus ja kärsivällisyys uusperheiden valtti

Suomessakin perheet ovat yhä moninaisempia. Muuttoliike, erot, puolisojen kuolemat ja uudet liitot aiheuttavat välillä vaikeitakin tilanteita, joista äitien ja isien on selvittävä parhaansa mukaan. Tällaisessa uusperheessä elää niin ikään äitienpäivän juhlassa puhunut Ahmed Kakoyi, jonka puolisolla oli kolme lasta edellisestä liitosta, kun pari tapasi toisensa.

”Olen oppinut puolisoltani kärsivällisyyttä, ja sitä että lapsille pitää antaa aikaa totutella tilanteisiin. Välillä he eivät halua nähdäkään minua, mutta kun tulen matkoilta kotiin, heillä onkin ollut ikävä eivätkä he halua päästää minua silmistään”, Kakoyi kuvaa. Hän on Suomessa asuva ugandalaissyntyinen muusikko, joka tunnetaan taiteilijanimellä Mad Ice.

"Äiti saattoi tulla kotiin uuden lapsen kanssa ja sanoa, että tämä on nyt sinun veljesi, kohtele häntä niin.”

Myös Kakoy on asunut nuoruudessaan nelisen vuotta isovanhemmillaan, kun omat vanhemmat oivat vähävaraisia ja lähtivät ulkomaille töihin.

”Muutimme maalle, ja siellä oli paljon serkkuja. He kohtelivat meitä kaupunkilaislapsia vähän toisarvoisina.”

Olosuhteiden pakosta kaikki serkukset opppivat Kakoyin mukaan puolin ja toisin suvaitsevaisuutta, vaikkei hankauksilta kokonaan vältytty. Myöhemmin äidin kodissa hän sai puolentusinaa ei-biologista veljeä, kun perheeseen otettiin toisten perheiden poikia.

”Ei meillä silloinkaan rahaa ollut, mutta äiti oli valmis jakamaan. Hän saattoi tulla kotiin uuden lapsen kanssa ja sanoa, että tämä on nyt sinun veljesi, kohtele häntä niin.”

Kakoy kiittää äitiään siitä, että hän kasvatti lapset tasa-arvoisiksi ja opetti pojilleen, miten naisia kuuluu kohdella.

"Puolisoni on samanlainen: hän tekee urotyön kasvattamalla lapsensa, jotka ovat nyt minunkin lapsiani. Ja kun minun biologiset lapseni tulevat kylään, hän kohtelee heitäkin tasa-arvoisesti.”

Lasten kanssa Kakoy on huomannut olevansa ankara, mutta yhtä hän ei koskaan tee.

”Oma isäni löi meitä. Vaikka hän oli sankarini, minä myös inhosin häntä. Nykyään en halua edes puhua koko miehelle”, hän sanoo. Kaikki kunnia kuuluu hänestä äideille.

Suomessa yhteiskunta on afrikkalainen kylä

Siinä missä monissa köyhemmissä maissa perheet ja naapurit toimivat turvaverkkona, Suomessa perheiden apuun vaikeissa tilanteissa tulevat yleensä virallisemmat tahot.

”Äitienpäivänä täytyy kiittää myös suomalaista yhteiskuntaa siitä, että äitejä tuetaan ja lasten oikeuksia puolustetaan”, sanoo Abayomi Magbagbeola.

”Asuin itse Suomeen tullessani ensin perhekodissa, osana perhettä, jonka yhdeksän lasta olivat kotoisin ympäri Suomea ja minä vielä ulkomailta.”

Lapsen oikeus vanhempiin toteutuu hänestä hyvin, vaikka vanhemmat eivät olisi sukua lapsille. Magbagbeola ei halua syyttää eikä syyllistää niitäkään äitejä, jotka eivät kykene huolehtimaan lapsistaan, vaan antavat heidät joko sukulaisten tai Suomessa yhteiskunnan huomaan.

”Lapsen parasta hekin lopulta ajattelevat.”


Kakoyi ja Magbagbeola puhuivat Afaes ry:n järjestämässä äitienpäiväjuhlassa 9. toukokuuta, paneelissa jonka tuotti Wodess – Women Designed for Success.