Yasmeen Al-Eryani keskustakirjasto Oodissa

”Yritän ottaa etäisyyttä sotaan”

Jemeniläinen Yasmeen Al-Eryani seuraa kotimaansa konfliktia Suomesta käsin.

Teksti: Johannes JauhiainenKuva: Tuomas Tiainen

PitkätDemokratiaGlobaali demokratiaJärjestötKansalaisyhteiskuntaSananvapausVaalitIhmisoikeudetSiirtolaisuusHätätilaKöyhyysMuuttoliike ja pakolaisuusRauhaRuokaturvaJemenEgyptiSuomiSaudi-Arabia

”Lapsuuteni oli onnellinen. Leikin, tein kepposia ja pyöräilin. Serkkuni ja minä olimme naapuruston ainoat tytöt, joilla oli polkupyörät, joten kaikki tunsivat meidät.”

Näin Yasmeen Al-Eryani,34, muistelee lapsuuttaan Jemenissä. Al-Eryani syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1984, mutta vietti lapsuutensa Taizin kaupungissa Pohjois-Jemenin keskiosassa. Tuohon aikaan Jemen oli poliittisesti kohtalaisen vakaa, joskin köyhä maa.

Valmistuttuaan lukiosta Al-Eryani muutti opiskelemaan valtiotieteitä ulkomaille, ensin Libanoniin ja sitten Yhdysvaltoihin. Vuonna 2007 hän valmistui kandidaatiksi ja palasi Jemeniin saatuaan töitä YK:n kehitysapuohjelmasta.

Al-Eryanin ulkomailla viettämien vuosien aikana moni asia kotimaassa oli muuttunut. Jemenin pohjoisosassa maan armeija ja huthikapinalliset kävivät tulitaisteluita. Etelässä taas itsenäisyysliike järjesti mielenosoituksia, jotka keskushallinto tukahdutti kovin ottein.

Levottomuuksista ei kuitenkaan juuri uutisoitu, joten sekä pohjoisen taistelut ja etelän mielenosoitukset jäivät monelta jemeniläiseltä huomaamatta.

Neljä vuotta myöhemmin alkaneen arabikevään aikaan uutispimennosta ei enää ollut tietoakaan.  Jemeniläiset lähtivät kaduilla osoittamaan mieltään vain kaksi päivää sen jälkeen, kun egyptiläiset mielenosoittajat  olivat vallanneet Tahririn aukion Kairossa.

"Äidin sukulaiset Taizissa ovat kertoneet, että ihmisiä kuolee kodeissaan nälkään"

Mielenosoitusten leviäminen Egyptistä Jemeniin keväällä 2011 ei tullut Al-Eryanille yllätyksenä.

”Egyptiläisillä ja jemeniläisillä on erityinen suhde. 1960-luvulla Egypti tuki Jemenin tasavaltalaista kapinaliikettä, joka suisti kuningas Muhammed al-Baderin vallasta ja perusti Pohjois-Jemenin tasavallan. Moni jemeniläinen on opiskellut Egyptissä ja maiden kansalaisyhteiskunnilla on hyvin läheiset suhteet”, Al-Eryani sanoo.

Jemenin mielenosoitusten taustalla vaikutti samoja tekijöitä kuin Tunisian ja Egyptin kansannousuissa: valtiovallan vastustaminen, kurja taloustilanne, työttömyys ja korruptio. Tosin Al-Eryanin painottaa, että vaikka arabikevät toimi ponnahduslautana mielenosoituksille, Jemen oli jo pidempään keikkunut levottomuuksien partaalla.

”Jemenin kansalaisyhteiskunta oli peräänkuuluttanut muutoksia jo vuosien ajan ennen arabikevättä. Tosin vallankumouksen jälkeinen siirtymäprosessi epäonnistui täysin ja levottomuudet kääntyivät sodaksi viimeistään vuonna 2014, kun huthikapinalliset valtasivat pääkaupungin”, Al-Eryani arvioi." 

 "Konfliktin ratkaisemiseksi tarvitaan vielä uskottava poliittinen prosessi" 

Tällä hetkellä Jemenin konfliktia pidetään niin vakavana humanitaarisena kriisinä, että siitä uutisoidaan myös Suomessa, missä Al-Eryani on asunut joulukuusta 2010. Tuolloin hän tuli tekemään maisterintutkintoaan Helsingin yliopistoon. Pro gradu -tutkielmassaan Al-Eryani tarkasteli Jemenin kansalaisyhteiskuntaa kansainvälisen kehitysavun näkökulmasta.

Al-Eryanin mukaan esimerkiksi nälänhädän perimmäiset syyt ovat monimutkaiset. Pääkaupunki Sanaassa supermarkettien hyllyt ovat hänen mukaan täynnä tavaraa, mutta harvoilla on niihin varaa. Ostovoiman heikkeneminen taas johtuu muun muassa siitä, että julkishallinnon työntekijöille ei ole kahteen vuoteen maksettu palkkaa.  

”Ennen sotaa Jemenin julkishallinto toimi kuin sosiaaliturva, sillä julkinen sektori työllisti suuren osan kansasta. Jokainen palkansaaja pystyi elättämään kourallisen perheenjäseniä”, Al-Eryani sanoo.

Al-Eryani painottaa myös, että ruoan saatavuuden rajoittaminen on strateginen voimakeino, jota sekä huthikapinalliset että Saudi-Arabian johtama liittoutuma käyttävät hyväkseen. Saudit ovat esimerkiksi pommittaneet maatiloja ja asettaneet Jemenin kauppasaartoon, kun taas huthit ovat estäneet ruokakuljetuksia.

”Äidin sukulaiset Taizissa ovat kertoneet, että ihmisiä kuolee kodeissaan nälkään”, Al-Eryani sanoo.

Moni Al-Eryanin sukulainen on myös lähtenyt Jemenistä sodan vuoksi. Sukua asuu esimerkiksi Egyptissä ja Jordaniassa.

Nälänhädänja Jemenin humanitaarisen tilanteen romahtamisen vuoksi huthikapinalliset ja kansainvälisen yhteisön tunnustama Abdrabbuh Mansur Hadin hallitus kokoontuivat viime joulukuussa Tukholmaan rauhanneuvotteluihin.

Niissä konfliktin osapuolet sopivat muun muassa vankien vaihdosta ja tulitauosta Hodeidan satamakaupungissa. Suurin osa Jemeniin saapuvasta kansainvälisestä humanitaarisesta ruoka-avusta kulkee Punaisenmeren rannikolla sijaitsevan Hodeidan kautta. 

Al-Eryani suhtautuu neuvottelutulokseen varovaisen optimistisesti mutta huomauttaa, ettei sopimusta ole sovellettu kaikilta osin. Vaikka esimerkiksi vankien vaihto voisi onnistua, samaa ei voi sanoa tulitauosta. Punaisen Ristin kansainvälisen avun koordinaattori Niklas Saxénin näkemys tilanteesta on samoilla linjoilla Al-Eryanin kanssa.  

”75 prosenttia jemeniläisistä on edelleen humanitaarisen avun tarpeessa, mutta avun saaminen jemeniläisille on edelleen vaikeaa tai miltei mahdotonta”, hän kertoo.

Tukholmassa sovittu tulitauko on Saxénin mukaan rohkaiseva ensimmäinen askel, joka toivottavasti luo luottamusta toimijoiden kesken.

”Tosin konfliktin ratkaisemiseksi tarvitaan vielä uskottava poliittinen prosessi”, Saxén sanoo.

Al-Eryani seuraa aktiivisesti kotimaansa kehitystä uutisten, perheensä ja aktivistikontaktien kautta. Hänen mukaansa media keskittyy Jemenin sodasta raportoidessaan liikaa sotivien osapuolten hirmutekoihin ymmärtämättä tavallisten jemeniläisten näkökulmaa.

”Saudi-Arabian liittoutuma on todennäköisesti syyllistynyt sotarikoksiin, mutta Etelä-Jemenissä saudien johtama liittouma nähtiin vapauttajina. Huthit taas haluavat kumota Jemenin tasavallan periaatteet. He puhuvat verenperinnöstä ja siitä, että heillä on oikeus hallita, koska he polveutuvat suoraan profeetasta. Jemenin sodassa ei ole vain yhtä vaan monta juonta ja konfliktia samanaikaisesti, mutta yksikään konfliktin osapuoli ei vaikuta välittävän siviilien kärsimyksistä”, Al-Eryani summaa.

Al-Eryani puhuu konfliktista rauhallisesti. Hän punnitsee tapahtumia monesta eri näkökulmasta, selostaa syy-seuraussuhteita välillä historian kautta, välillä viittaamalla uskontoon ja kulttuuriin. 

Miltä tuntuu analysoida sotaa, jota käydään kotimaassa, jossa asuu yhä sukulaisia?

”Yritän ottaa sotaan etäisyyttä. Se on vaikeaa, mutta se on myös helpottanut jaksamistani. Opin yliopistossa ajattelemaan kriittisesti ja sain tarvittavat työkalut analysoidakseni konfliktia”, Al-Eryani kertoo.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!