Maailmanennätys
Päähän kiinnitettävien sadesuojien eli knupien ansiosta ihmiset voivat työskennellä kovallakin sateella.

Sataa kuin sadasta saavista

Itä-Intiassa sijaitsevan Mawsynramin vuotuinen sademäärä peittäisi alleen Mannerheimin ratsastajapatsaan.

Teksti: Juha MäkinenKuva: Amos ChappleKuvatoimisto: All Over Press

LyhyetIntia

Jos pelkäät sateiden pilaavan tulevan kesälomasi, kannattaa suhteuttaa asioita ja kääntää katse Intian niemimaalle. Siellä on juuri alkamassa monsuunikausi.

Kuumat monsuunituulet puhaltavat Bengalinlahdelta sisämaahan päin ja keräävät mukaansa kosteutta. Kostea ilmamassa vyöryy alavan Bangladeshin yli ja tiivistyy pilviksi. Kun pilvet törmäävät Intian itäosissa sijaitsevan Meghalayan osavaltion vuoriin, kosteus tulee sateena alas – ja sitä riittää.

Meghalayan nimi tarkoittaa sanskritin kielellä pilvien kotia. Osavaltion eteläosassa, lähellä Bangladeshin rajaa, on ylänköalue, jossa sijaitsee Mawsynramin kylä, maailman sateisin paikka. Siellä taivaalta tulee keskimäärin 11 871 millimetriä vettä vuodessa – siis lähes 12 metriä. Mittakaavaa antaa Helsingin keskustassa sijaitseva Mannerheimin ratsastajapatsas, joka on jalustoineen 11,7 metriä korkea.

Sade ei lankea alueelle tasaisesti pitkin vuotta. Itse asiassa vuodenvaihteen seutu voi olla lähes sateeton. Monsuunikaudella, joka kestää karkeasti toukokuusta syyskuulle, sadetta saadaan senkin edestä.

Paikallisille asukkaille kaatosateet ovat samanlainen tosiasia kuin lumi ja pakkaset suomalaisille: niiden kanssa on opittu tulemaan toimeen. Ihmiset varautuvat sateisiin muun muassa knupeilla, bambun ja banaanin lehdistä tehdyillä pitkulaisilla sadesuojilla. Knupit kiinnitetään päähän, jolloin kädet jäävät vapaaksi työntekoa varten.

Toisinaan sateet vahingoittavat rakennuksia tai aiheuttavat maanvyöryjä, mutta samalla alueen elämä on niistä riippuvainen. Meghalayan osavaltio on hyvin maatalousvaltainen, ja sadon onnistuminen on kiinni siitä, miten sateet kunakin vuonna saapuvat.

Maailman sateisimman paikan määrittely ei ole aivan yksinkertaista. Siihen tarvitaan ensinnäkin luotettavia säähavaintoja riittävän pitkältä ajalta.    On täysin mahdollista, että jossain on vielä Mawsynramiakin sateisempi paikka, josta ei vain ole havaintoja.

Vaikka dataa olisi tarjolla, on vielä päätettävä, mitataanko keskiarvoja vai kaikkien aikojen sade-ennätyksiä. Mawsynramin ykköspaikka perustuu nimenomaan vuotuiseen keskiarvoon.

Läheinen Cherrapunjin kylä häviää Mawsynramille tässä sarjassa vajaalla sadalla millimetrillä, mutta se voi puolestaan ylpeillä yhden vuoden sade-ennätyksellä: elokuun 1860 ja heinäkuun 1861 välisenä aikana Cherrapunjissa satoi yhteensä 26 461 millimetriä.

Suurin yhden vuorokauden aikana tullut sademäärä, 1 825 millimetriä, on puolestaan mitattu Réunionin saarella vuonna 1966.

Maailman Kuvalehden Maailmanennätys-palstalla esitellään globaaleja äärimmäisyyksiä.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!