Ihmisiä matkalaukun kanssa

Lomailusta katosi viattomuus

Halpalennot ovat tehneet matkailusta nopeampaa ja edullisempaa kuin koskaan ennen, mutta ilmastonmuutoksen takia moni on siirtynyt matkaamaan maata pitkin. Turistin vastuu ei kuitenkaan lopu kulkuvälineen valintaan.

Teksti: Hanna VaittinenKuva: Outi Kainiemi

PitkätMatkailu

Raahaat perässäsi matkalaukkua, jonka muoviset renkaat kolisevat vasten kovaa lattiaa. Olet juuri ohittanut turvatarkastuksen, ja päätät vielä ennen lentoasi rentoutua lentoaseman ravintolassa.

Ikkunasta näet, kuinka lentokoneita nousee ja laskeutuu. Et suinkaan ole yksin, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki viime vuonna yli 20 miljoonaa matkustajaa. 

Lentomatkustamisen suosio kasvaa huimaa vauhtia. Vuonna 2018 lentomatkustajien määrä koko maailmassa oli 4,3 miljardia. Luku on lähes kaksinkertaistunut vain kymmenessä vuodessa.

Lentoyhtiöiden sääntelyn purkaminen 1970-luvulta lähtien on johtanut halpalentoyhtiöiden nousuun. Nykyään lentäminen on edullisempaa kuin koskaan ennen. 

Samaan aikaan tietoisuus lentoliikenteen päästöistä ja niiden vaikutuksista ilmastonmuutokseen on kasvanut. Suomalaisten tekemien ulkomaanlentojen päästöjen arvioidaan olevan jo henkilöautoilun päästöjen luokkaa. Ympäristötietoisimmat matkailijat suosivatkin maata pitkin matkustamista. 

Lentäminen ei kuitenkaan ole ainoa ongelmallinen asia matkailussa. 

Useiden turismin aiheuttamien ongelmien taustalla on turistien kasvanut määrä. Turismi tuo matkakohteille tuloja, mutta jos turisteja on liikaa, haitat saattavat olla paikalliselle väestölle ja ympäristölle suuremmat kuin hyödyt.

Joskus yksittäinenkin turisti voi saada aikaan isoa tuhoa.

Esimerkiksi Thaimaassa viranomaiset joutuivat sulkemaan Ko Phi Phi Len saarella sijaitsevan, The Beach -elokuvasta kuuluisaksi tulleen rannan, koska alueen ekosysteemi ei kestänyt turistien määrää. Vuonna 2017 rannalla vieraili päivittäin jopa 3 500 turistia. Lähivesien korallit kärsivät roskista ja veneiden polttoainepäästöistä, ja BBC:n mukaan 90 prosenttia koralleista tuhoutui. Myös rannan kasvillisuus ja kalakanta kärsivät. 

Rannan sulkemista viivyteltiin, koska turismi tuotti yli 10 miljoonan liikevaihdon alueen asukkaille. Ranta on nyt ollut suljettuna noin vuoden, ja ympäristön elpymisestä on jo merkkejä. Korallien palautuminen kestää kuitenkin vuosikymmeniä. 

Myös Perussa sijaitseva Unescon maailmanperintökohde Machu Picchu kamppailee turistien aiheuttamien ongelmien kanssa: muinainen inkakaupunki sijaitsee vuoristossa pitkän ja kapean tien päässä, joten jätehuolto tulee kalliiksi. 

Paikalla vierailee vuosittain arviolta 1,5 miljoonaa turistia, mutta Unescon arvion mukaan kestävä taso olisi puolet vähemmän. Perun kulttuuriministeriö ilmoittikin toukokuussa asettavansa kiintiöt kävijämäärille. Silti lähistölle ollaan rakentamassa uutta lentokenttää, joka kasvattaa turistien määrää entisestään.

Liiallisten turistimassojen kanssa painiskelevat monet muutkin matkakohteet, niin kaupungit kuin luontokohteet. Itsenäisesti reissaavat omatoimimatkailijat korostavat mielellään eroa massaturisteihin. Matkat suunnitellaan itse valmiin pakettimatkan sijaan, majoittumista varten vuokrataan huoneisto paikallisilta ja ruuhkaisimpia turistikohteita vältellään. 

Lapin yliopiston matkailun kulttuurin­tutkimuksen professori Soile Veijola iloitsee omatoimimatkailun suosiosta, mutta toivoo kaikkien matkailijoiden muistavan oman asemansa. 

”Joskus omatoimimatkailija voi ajatella, ettei ole turisti, ja elvistelee somessa muiden turistien välttelyllä.” 

Omatoimimatkailija ei aina ota huomioon, miten paljon hän hyötyy ”tavallisia turisteja” varten tehdyistä asioista: teistä, hotelleista, majataloista, ravintoloista ja kaupoista.

Veijolan mielestä myös omatoimisen matkailijan pitää aina tiedostaa olevansa turisti, ja kantaa vastuuta. Jos omaa asemaansa ei tiedosta, sitä saattaa vahingossa hyväksikäyttää.

”Ei kannata olla sokea omalle luokka-asetelmalleen ja valinnoilleen”, Veijola sanoo.

Joskus yksittäinenkin turisti voi saada aikaan isoa tuhoa. Näin kävi Pääsiäissaarella vuonna 2008, kun suomalaisturisti irrotti moai-patsaalta korvan matkamuistoksi. Suuret kivipääpatsaat ovat Unescon suojelemia kulttuuri­perintökohteita, joten suomalaisen toilailu nostatti Chilessä suuren kohun ja nousi myös kansainvälisiin otsikoihin.

Vaikka matkailu on monille maille merkittävä tulonlähde, sillä voi olla myös taloudellisia haittavaikutuksia. Yksi esimerkki tästä on Airbnb-majoituspalvelu, jota Veijola kutsuu kapitalisoiduksi omatoimimatkailuksi. 

Airbnb:n kautta ihmiset voivat vuokrata huoneistoa tai osia siitä väliaikaiseen majoituskäyttöön. Majoittuminen tapahtuu tavallisten ihmisten kodeissa, mikä koetaan autenttisemmaksi matkailukokemukseksi.

Airbnb:n suosio on johtanut siihen, että turistien suosimilla alueilla iso osa palvelun kautta vuokrattavista asunnoista ei todellisuudessa ole yksityiskoteja, vaan ammattimaiset sijoittajat ovat ostaneet ne nimenomaan vuokraustoimintaa varten. Tämä on nostanut hintatasoa, ja paikalliset ovat joutuneet pakenemaan kalliita vuokria sekä turistien meteliä ja roskaamista.

”Pahimmat Airbnb-kierteet tyhjentävät koko korttelin. Luonnon ja rantamaisemien lisäksi annetaan nykyään asunnotkin turisteille”, Veijola toteaa.

Suuret turistikaupungit, kuten Pariisi, Barcelona ja Berliini, ovatkin joutuneet rajoittamaan Airbnb:n toimintaa lainsäädännöllä hillitäkseen sen aiheuttamia ongelmia.

Kuvituskuva matkalaukusta
Kuva: Outi Kainiemi

Aidosti kestävä, eettinen matkailu tarkoittaa niin ympäristön, talouden, sosiaalisten kuin kulttuuristenkin näkökulmien huomioimista.

”Ei riitä, että valitsee ympäristön kannalta vähäpäästöisen kulkumuodon, jos hyväksikäyttää kulttuuria, käyttäytyy epäkunnioittavasti paikallisia kohtaan tai ei jätä tuloja kohteeseen”, sanoo Anu Häkkinen Reilun matkailun yhdistyksestä.

Etenkin kaukaisissa kulttuureissa ja entisissä siirtomaissa matkailijoiden tulisi Häkkisen mukaan pohtia, millaisia stereotypioita ja valta-asetelmia omat asenteemme ja toimintatapamme ylläpitävät. Viattoman tuntuinen somessa julkaistu kuvakin voi olla tässä suhteessa ongelmallinen.

”Esitetäänkö lämpimät ja eksoottiset kohteet aina vain eksoottisina, kaoottisina ja ikään kuin menneisyyteen jumittuneina, vai voisiko matkalta somettaa todellisuutta paremmin vastaavia tarinoita?” Häkkinen pohtii.

Kestävä matkailu on mahdollista, mutta se vaatii töitä jokaiselta matkailijalta, matkanjärjestäjältä ja matkakohteelta.

Matkustelu on yhä sosiaalisen statuksen merkki, jonka varaan ihmiset rakentavat identiteettiään. Ennen sillä haluttiin näyttää vaurautta; nykyään matkustamalla voi osoittaa olevansa kansainvälinen ja seikkailunhaluinen.

Suosituilla matkabloggaajilla tai matkailuohjelmien tekijöillä voi olla lisäksi suuri vaikutus muiden matkailijoiden valintoihin. Vuonna 2018 majoituspalveluihin erikoistuneen vakuutusyhtiö Schofieldsin teettämässä kyselyssä selvitettiin, millä perusteella ihmiset valitsevat matkakohteensa.

Alle 33-vuotiaista vastaajista yli 40 prosenttia nimesi tärkeimmäksi tekijäksi kohteen sopivuuden sosiaaliseen mediaan, erityisesti kuvapainotteiseen Instagramiin. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu sosiaalisen median kasvava vaikutus matkakohteiden valintaan.

Voiko tässä nyt enää ollenkaan matkustaa? Onko Suomessa asuvan ihmisen luovuttava unelmistaan käydä trooppisilla saarilla tai inkojen raunioilla?
Veijola tai Häkkinen eivät pidä tätä välttämättömänä.

”Ihmiselle luontainen seikkailunhalu ei katoa, vaikka valintoja tehtäisiinkin tiedostavammin”, Veijola toteaa.

Häkkisen mukaan kestävässä matkailussa on lähtökohtaisesti kyse haittojen minimoinnista ja positiivisten vaikutusten lisäämisestä. Turismi ei ole yksiselitteisen huono asia, vaan se myös luo työpaikkoja, tuo tuloja ja auttaa kehittämään paikallisia yhteisöjä.

”Matkustamisesta ei tarvitse kokonaan luopua, mutta kannustan miettimään, mitä ’matkanhimo’ on, kuinka usein sitä potee, ja onko nykyisen kaltainen matkailu kestävällä pohjalla”, Häkkinen sanoo.

Kestävä matkailu on mahdollista, mutta se vaatii töitä jokaiselta matkailijalta, matkanjärjestäjältä ja matkakohteelta.

Tämän tiedostaminen on Veijolan mielestä tärkeä askel, jotta matkailua ja yhteiskuntia voidaan kehittää tasapainoisemmiksi ja kestävimmiksi.

Matkailulla voi olla myös positiivinen vaikutus maailmaan. Mutta Veijola huomauttaa myös, että matkustajan on syytä kohdata se syyllisyys, jota hän voi valinnoistaan joskus joutua kokemaan.

”Jos sitä ei kestä ja selittelee asiaa parhain päin, ei ota vakavasti kärsijöiden kärsimystä. Tätä voi soveltaa matkailuunkin.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!