A displaced Syrian woman and a child walk toward tents at the Internally Displaced Persons (IDP) camp of al-Hol in al-Hasakeh governorate in northeastern Syria,on February 7, 2019.

Al-Holissa tiivistyy vastavuoroisuuden kriisi

Osa Isisiin liittyneistä naisista täyttää etnonationalistien valkoisuuteen yhdistämät kriteerit “suomalaisuudesta”. Naiset ovat kuitenkin valinneet elämän Isisin kalifaatissa, jonka monet kokevat suomalaisuuden vastakohtana, kirjoittaa väitöskirjatutkija Annastiina Kallius AntroBlogin uutiskommentissa.

Teksti: Annastiina KalliusKuvatoimisto: AFP-Lehtikuva

UutiskommentitIhmisoikeudetSyyriaSuomi

Suomen lain mukaan ulkomailla “hädänalaisessa asemassa” olevaa Suomen kansalaista on avustettava kotiuttamisessa. Kysymys al-Holin leirin suomalaisten naisten ja lasten oikeudesta palata Suomeen ja siitä, tuleeko viranomaisten auttaa heitä, loukkaa joidenkin kansalaisten oikeustajua ja tuntuu moraaliselta ongelmalta. Ristiriitaa voi selittää moraalin ytimessä olevan vastavuoroisuuden, humanitaaristen valta-asetelmien ja perhesuhteiden kautta.

Tilanne on mutkikkaampi kuin Suomen edustustojen kotiuttamistilanteet yleensä. Al-Holin leiri sijaitsee Syyriassa Rojavan itsehallintoalueella, joka ei ole Suomen tunnustama itsenäinen valtio. On mahdollista, vaikka vaikeasti todistettavissa, että suomalaisnaiset ovat syyllistyneet sotarikoksiin. Lisäksi kotiuttamista vastustavat oppositiopuolueet haluavat politisoida kysymyksen, joka tekee viranomaistoiminnasta haastavaa.

Vastavuoroisuus on yhteisöjä luova ja ylläpitävä mekanismi. Se ilmenee arkisissa yhteyksissä, kuten perheen piirissä ja työelämässä, mutta vaikuttaa myös kansainvälisen politiikan tasolla. Vastavuoroisuus luo siteitä antamisen ja saamisen kierteellä, joka tuottaa poliittisia ja taloudellisia yhteisöjä.

Vastavuoroisuus ilmenee kansainvälisellä tasolla kysymyksessä siitä, kuinka Suomi voi palauttaa turvapaikkaprosessissa negatiivisen päätöksen saaneita ihmisiä kotimaihinsa, jollei se ota vastaan omia, mahdollisesti sotarikoksiin syyllistyneitä kansalaisiaan.

Julkisessa keskustelussa näkyy vastavuoroisuuden jännite suomalaisuuden ja Suomen kansalaisuuden välillä. Osa Isisiin liittyneistä naisista täyttää etnonationalistien valkoisuuteen yhdistämät kriteerit “suomalaisuudesta”. Naiset ovat kuitenkin valinneet elämän Isisin kalifaatissa, jonka monet kokevat suomalaisuuden vastakohtana. Ristiriita nostaa esiin kysymyksen siitä, mitä arvoja suomalaisen tulee tunnustaa.

Tulkinta tietoisesta valinnasta poikkeaa humanitaristisesta narratiivista, jossa musliminaiset esitetään vailla toimijuutta: uhreina, jotka tulee pelastaa muslimimiesten ikeestä.

Julkisessa keskustelussa naisten on tulkittu irrottaneen itsensä vastavuoroisuussuhteesta alkuperäisen yhteisönsä kanssa. Heidän katsotaan tehneen tietoisen valinnan liittyä oikeusvaltion periaatteita ja arvoja rikkovaan, väkivaltaiseen terroristijärjestöön. Tämä käsitys on monille ristiriidassa niiden oikeuksien kanssa, joita naiset nauttivat Suomen kansalaisina.

Tulkinta tietoisesta valinnasta poikkeaa humanitaristisesta narratiivista, jossa musliminaiset esitetään vailla toimijuutta: uhreina, jotka tulee pelastaa muslimimiesten ikeestä. Itsenäinen päätös liittyä Isisiin antaa naisista valtanarratiivia vastustavan kuvan autonomisina toimijoina.

Perhesuhteet ja -roolit määritellään usein tilanteissa, joissa ne kriisiytyvät. Al-Holiin sijoitettujen naisten rooli äiteinä ja vaimoina on keskusteluissa keskeinen. Nähtävissä on erilaisia käsityksiä vanhemmuudesta ja siitä, voiko lapsia erottaa vanhemmistaan. Lapset ovat erityinen symboli humanitaristissa narratiiveissa. Kärsivät lapset esitetään puhtaina, pelastettavina uhreina. Al-Holin suomalaisiin liittyvässä julkisuudessa näkyy myös Isisin tietoisesti luoma kuva lapsista potentiaalisina terroristeina.

Kiihtynyttä julkista keskustelua leimaakin puhe politiikasta mielikuvien ja symbolien kautta. Koska lapsia ei voi ilman lastensuojelullisia syitä erottaa äideistään Suomen ulkopuolella, teemaan kietoutuu Suomen imago oikeusvaltiona. Tähän heijastuu kiristynyt jännite hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä ja epävarmuus maan tulevaisuudesta.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

antroblogi-logo

AntroBlogi

Maailman Kuvalehden julkaisemat uutiskommentit ovat AntroBlogin uutistoimituksen tuottamaa sisältöä. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimivan AntroBlogin toimintaa voi tukea liittymällä kannatusjäseneksi.