Artikkelikuva
IT-alan alkuaikoina ohjelmoinnin katsottiin olevan feminiinistä työtä ja nykyistä isompi osa ohjelmoijista oli naisoletettuja.

Feminiinisyyden palkka

Tasa-arvon takeeksi ei riitä naisten ja muunsukupuolisten näennäinen vapaus hakeutua parempipalkkaisille, miesvaltaisille aloille, kirjoittaa AntroBlogin Saara Toukolehto uutiskommentissaan.

Yle uutisoi hiljan, ettei koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen jako ole juuri vähentynyt Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Artikkeli esittelee erilaisia työelämätilastoja, joissa alojen jakautuneisuus näkyy selkeästi. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden antropologinen tarkastelu sosiaalisesti rakennettuina, eriarvoisesti arvotettuina ominaisuuksina tarjoaa näkökulmaa artikkelin teemaan.

Liina Mustosen artikkeli naistenpäivältä 2018 kertoo feminiiniseksi mielletyn työn olevan matalapalkkaista ja ihmisen kehollisuuteen keskittyvää. Se on kehoa koristelevaa, kuten kampaajan tai kosmetologin työ, tai kehon toimintoja ylläpitävää ja turvaavaa, kuten hoivatyö tai lastenhoito.

Näihin ammatteihin liitetään feminiinisiksi miellettyjä ominaisuuksia, kuten empatia, intimiteetti ja myötätunto. Myös vähemmistötaustaiset ohjataan usein näille aloille.

Ylen artikkelissa pohditaan syitä sille, miksi naiset edelleen hakeutuvat huonosti palkatuille aloille. Siinä siteerataan psykologian alan tutkijoiden Stoetin ja Gearyn analysoimaa ”pohjoismaista ristiriitaa”, jonka mukaan yhteiskunnan tasa-arvoisuus näyttää lisäävän naisten taipumusta hakeutua “sukupuolensa mukaisille koulutusaloille”.

Ylen artikkelissa esitetty teoria tulkitsee hyvän sosiaaliturvan toimivan naisten kohdalla kannustimena huonopalkkaisen työn tekemiselle.

Etenkin näin naistenpäivänä on tärkeä kysyä, miksi naisvaltaisten alojen palkkataso on alhainen. Ylen artikkelissa todetaan, että “vahva eriytyminen johtaa siihen, että poliittinen ja taloudellinen valta sekä tulot jakautuvat yhteiskunnassa epätasa-arvoisesti naisten ja miesten kesken. Se, että miehiä on naisia enemmän yhteiskunnan johtopaikoilla näkyy siinä, kuka käyttää valtaa.”

Feminiiniseksi määritellyn työn matalapalkkaisuutta selittää poliittisen vaikutusvallan puuttuminen naisvaltaisilta ammattikunnilta.

Antropologiassa on sukupuolisen työnjaon ja rakenteellisen epätasa-arvon ohella tutkittu myös feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta ominaisuuksina. Nämä voidaan kulttuurisessa maailmankatsomuksessa liittää ihmisten ja sukupuolten lisäksi esimerkiksi toimintaan, toimintatapoihin, esineisiin tai ammatteihin.

Antropologiassa katsotaan, että feminiinisiä ja maskuliinisia ominaisuuksia voi ilmetä sekaisin yhdessä ja samassa henkilössä, rituaalissa tai vaikka urheilulajissa.

Se, mitkä ominaisuudet mielletään feminiinisiksi tai maskuliinisiksi, myös muuttuu aikojen saatossa. Tämän voimme huomata vaaleanpunaisen värin kohdalla tai IT-alalla, jonka alkuaikoina ohjelmoinnin katsottiin olevan feminiinistä työtä ja nykyistä isompi osa ohjelmoijista oli naisoletettuja. Tuolloin ala oli vielä matalapalkkainen. Työn feminisointi näyttäisikin vaikuttavan sen arvostukseen ja palkkatasoon.

Esille nousee kaksi yhdenvertaisuuden ongelmaa. Yhtäältä ongelmallista on julkisen elämän ja alojen sukupuolittuneisuus ja sitkeä myytti “naisten ja miesten töistä”, joka edelleen siirtyy kasvatuksen, median ja koulutuksen mukana uusille sukupolville.

Toisaalta ongelmana on tilastojen esille tuoma tasa-arvon puutteellisuus työelämässä. Niissä piirtyy kulttuurisesti feminiinisinä ymmärrettyjen ominaisuuksien ja naisvaltaisten alojen matalampi yhteiskunnallinen arvostus.

Tasa-arvon takeeksi ei riitä naisten ja muunsukupuolisten näennäinen vapaus hakeutua parempipalkkaisille, miesvaltaisille aloille. Naisvaltaisten alojen palkkojen ja kulttuurisesti feminiinisinä tulkittujen ominaisuuksien arvostus on nostettava yhdenvertaiseksi maskuliinisuuden kanssa.

Luettavaa ja lähteitä

Terhi Toivonen & Juha Rissanen: Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin, Yle Uutiset

Liina Mustonen, Naistenpäivä: Feminiini kehon työ ja solidaarisuus, AntroBlogi

Rebecca L. Upton: Gender, Oxford Bibliographies

Clive Thompson: The Secret History of Women in Coding: Computer programming once had much better gender balance than it does today. What went wrong?, New York Times

Emmi Huhtaniemi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia, AntroBlogi

Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto: Suomalaisuuden sukupuoli, AntroBlogi

Marilyn Strathern: Gender of the Gift – Problems With Women and Problems With Society in Melanesia

Tilaa Maailman Kuvalehti