Keltainen kyltti ilmoittaa koulubussireitistä
Australialaiskoululaiset käyttävät myös kotiläksyihin kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin suomalaiset.

Ahkerat pikku aussit

Australiassa oppivelvollisuus kestää tunteina mitattuna lähes kaksi kertaa niin kauan kuin Suomessa.

Teksti: Juha MäkinenKuvatoimisto: Ullstein Bild

LyhyetKoulutus ja kasvatusLapset ja nuorisoAustralia

Tapahtuu eri puolilla maailmaa juuri nyt: tylsistynyt koululainen katsoo luokkansa ikkunasta ulos ja toivoo pääsevänsä ulos skeittaamaan, shoppailemaan tai muuten vain kavereiden kanssa norkoilemaan.

Ja loppuuhan se koulupäivä lopulta. Toisilla se vain loppuu aiemmin kuin toisilla, ja toisilla koulupäiviä on enemmän kuin toisilla. Eniten pulpetin äärellä aikaa viettävät australialaiset, joiden oppivelvollisuus kestää oppitunteina laskettuna 11 000 tuntia. Ero esimerkiksi Suomeen on huomattava: meillä peruskoulusta selviää runsaalla 6 300 oppitunnilla.

Huikean eron taustalla on ensinnäkin oppivelvollisuuden kesto, joka on Australiassa peräti 11 vuotta, kun se Suomessa ja useimmissa muissa teollisuusmaissa on yhdeksän vuotta. Australiassa alakoulu aloitetaan jo viisivuotiaana. Vertailu ei tosin ota huomioon sitä, että Suomessakin lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen jo ennen varsinaisen peruskoulun alkua.

Yhtä kaikki: vaikka Suomessa hallitus toteuttaisi suunnittelemansa oppivelvollisuuden pidentämisen 18-vuotiaaksi, tuntimäärissä jäisimme yhä Australiasta jälkeen.

Australiassa myös koulupäivät ovat pidempiä ja lomat lyhyempiä. Suomessa koulupäiviä on vuodessa periaatteessa 190, arkipyhien vuoksi käytännössä yleensä yksi tai kaksi vähemmän. Australiassa lukuvuoteen mahtuu 200 koulupäivää.

Ikään kuin pitkissä kouluvuosissa ei olisi tarpeeksi, australialaiskoululaiset käyttävät myös kotiläksyihin kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin suomalaiset. Maailmanennätystasolle he eivät tässä suhteessa kuitenkaan yllä, sillä OECD:n selvityksen mukaan ylivoimaisesti eniten aikaa läksyjen tekemiseen viettävät kiinalaiset ja venäläiset.

Australian kouluissa opetusohjelmissa on paljon joustavuutta ja valinnaisten aineiden osuus on suhteellisen suuri. Toivoa siis sopii, että oppilaat saavat ainakin opiskella itselleen mieluisia aiheita.

Entä tuottaako venytetty koulunkäynti hyviä tuloksia? Eipä juuri. Oppimistuloksia vertailevissa Pisa-tutkimuksissa australialaiskoululaisten tulokset ovat heikentyneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan, ja uusimmassa tutkimuksessa ne ovat vain hitusen verran keskitason yläpuolella.

Mutta ei kerrota tätä australialaiskoululaisille, eihän? Muuten heidän opiskelumotivaationsa saattaisi kärsiä. Australiassa kesäloma päättyi ja uusi kouluvuosi käynnistyi tammi-helmikuun vaihteessa, joten toivokaamme sinne intoa opiskeluun – ei koulua, vaan elämää varten, kuten sanonta kuuluu.
 

Australia: 11000; Tanska: 11000; Costa Rica: 10240; Kolumbia: 9800; Yhdysvallat: 8883; Suomi: 6328
Pakollisen kouluopetuksen määrä tunteina
Lähde: OECD:n Education at a Glance 2019 -raportti

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!