Artikkelikuva

Apukokkina Meksikossa

Uurteet risteilevät Blancan ruskealla iholla. Vaaleanruskeat silmät loistavat kuin paljetit hänen kasvoiltaan. Kämmenet ovat vahvat, mutta hellät. Blanca ottaa kädestäni kiinni ja antaa minulle veitsen. Tehtäväni on pilkkoa vihreitä chilejä. Hän kutsuu minua kuningatterekseen. ”Mi reina”, hän sanoo. 

Asun tämän vanhan naisen talossa alivuokralaisena Meksikossa, Pueblan kaupungissa. Blancalla on yhdeksän lasta, jotka asuvat lähistöllä. Lapsenlapsia on kaksitoista. Ja yhtä asiaa Blanca rakastaa lastensa lisäksi enemmän kuin mitään muuta – ruoan laittoa. 

Blanca tekee ruokaa aamusta iltaan ja opettaa minulle, miten meksikolainen maku synnytetään ruokaan. Korianteri, lime, pavut ja chilit tulevat tutuiksi. Minusta tulee hänen apukokkinsa.

Maissista valmistettavia tortilloja syödään Meksikossa samoin kuin Suomessa leipää. Tortillasta revitään palasia, joilla kaavitaan lautanen puhtaaksi. Paistan usein tortilloja lämpimäksi siihen tarkoitetulla pannulla, joka on espanjaksi comal. 

Tuon saman pannun sain mukaani, kun palasin Suomeen. Lämmitän sillä joskus tortilloja meksikolaisittain ja silloin kuulen Blancan naurun ja näen hänen paljettisilmänsä.

Tilaa Maailman Kuvalehti