Kuuloaisti on etuoikeus. 

Ei ole. Ihmisellä on kuuloaistin lisäksi monia muita aisteja, joista toiset ovat väistämättä vahvempia kuin toiset. Itse olen hyvin visuaalinen ja pystyn sen avulla toimimaan tilanteissa, joissa joku muu saattaisi käyttää kuuloaistiaan.

Kuurous voi haitata työelämässä tai opinnoissa.

Kuurous ei itsessään ole haitta, vaan osapuolilta puuttuu vain yhteinen tapa kommunikoida ja toimia. Työnantajat saattavat kuitenkin ajatella, että kuurous on turvallisuusriski, vaikka kuuro pystyykin toimimaan kuten kuka tahansa muukin!

Kuuroille ei ole saatavilla tarpeeksi palveluita. 

Valitettavasti viittomakielisille on äidinkielellään palveluita niukasti. 
Tyypillisesti palveluita joutuu käyttämään tulkin kanssa ja joskus on 
pärjättävä ilman. 

Lääketieteen tulisi pyrkiä ”parantamaan” kuurous.

Emme katso, että kuuroutta tulisi parantaa. Oma lähtökohtani tietenkin on, että tulen viittomakielisestä perheestä, ja kieli on osa identiteettiäni. Kieli kantaa mukanaan historiaa ja kulttuuria. Miksi se tulisi ottaa pois?

Kuuro voi osallistua yhteiskuntaan kuin kuka tahansa muu.

Periaatteessa kyllä, mutta esteitä on. Aina ei esimerkiksi saa tulkkauspalveluita, ja viittomakielellä tiedonsaanti voi olla vaikeaa. Jos ei tiedä, ei myöskään kiinnostu asioista ja tämä tietysti hankaloittaa osallistumista. 

Viittomakieliä ei nähdä kielenä samalla tavalla kuin puhuttuja kieliä.

Tietoisuus on lisääntynyt. Aina ei kuitenkaan ymmärretä, että kyseessä on täysin oma kielensä eikä vain jokin suomen kielen viitottu muoto. Kielelliset oikeudet saattavat myös sekoittua vammaisten oikeuksiin, vaikka moni viittomakielinen ei identifioidukaan vammaiseksi.

Samoin kuin suomen kielessä, viittomakielessäkin on murteita.

Kyllä! Esimerkiksi tietyillä ammattialoilla on niille tyypilliset viittomat ja ilmaisut. Monet oppivat viittomaan myös paikallisen alueellisen murteen mukaan. Itse olen isältäni perinyt tyypillisesti turkulaisen tavan viittoa, vaikka en ole kotoisin sieltä päinkään! 

Olisi helpompaa, jos olisi vain yksi viittomakieli.

On kyllä olemassa kansainvälinen viittominen, joka on viittomakielten sekoitus. Sillä on oma viittomistonsa kieliopillisine rakenteineen, jota voi käyttää kansainvälisissä yhteyksissä. Kuten muissakin kielissä, on kielelinen diversiteetti kuitenkin rikkaus ja kansallisilla ja alueellisilla viittomakielillä on oma arvonsa. 

Kuka?

Markku Jokinen

Ammatti: Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja, Kuurojen Euroopan Unionin puheenjohtaja.

Tausta: Opiskellut Jyväskylän yliopistossa luokanopettajaksi ja myöhemmin kuurojen erityisluokanopettajaksi. Ollut muun muassa kuurojenkoulun opettajana. Toiminut monissa luottamustehtävissä.

Harrastukset: Hiihto, uinti, sauvakävely, leffat ja lukeminen. Yhteydenpito ystäviin ja perheeseen.