Leif Hagert
Leif Hagertin mukaan moni romaninuori häpeää taustaansa ja kärsii syrjivistä asenteista.

Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja: ”Tarvitsemme kipeästi esikuvia”

Leif Hagert, 31, toivoo, että romanimiehet uskaltaisivat olla miehiä muillakin, kuin korostetun maskuliinisilla tavoilla.

Teksti: Kaisu KinnunenKuva: Karoliina Knuuti

LyhyetVähemmistötSuomi

1. Millaista on olla romaninuori Suomessa?

Kaikille nuorille tuttujen pohdintojen lisäksi moni romaninuori saa kokemuksia syrjinnästä jo varhain. Monet joutuvat sietämään pelkoa. Julkisilla paikoilla romaneihin kohdistetaan usein ennakkoluuloja. Jotkut nuoret voivat yläkouluiässä hävetä taustaansa. Esimerkiksi omaa tummempaa väriä pyritään selittämään sillä, että oltaisiinkin latinoja. 

2. Onko romaninuorille tarjolla esikuvia? 

Valitettavasti ei. Suomalaisista televisiosarjoista ja elokuvista romanit puuttuvat täysin. Tangokuninkaita kyllä on, mutta jos nuori on kiinnostunut muustakin kuin tangosta, mistä hän löytää esikuvia? Entä jos romaninuori haaveileekin opettajan tai lentäjän urasta? Toivoin, että romanit olisivat olleet jotenkin edustettuina esimerkiksi Aku Louhimiehen  Tuntemattomassa sotilaassa. Yhtään romanisotilasta ei elokuvassa ollut, vaikka taistelemassa he ovat olleet siinä missä valtaväestökin. 

3. Olet toimittaja, kokki ja myyjä. Yleinen käsitys on, että romanit eivät kouluttaudu tarpeeksi. Pitääkö tämä paikkansa? 

Yli kahdeksankymmentä prosenttia romaneista käy peruskoulun loppuun. Suurin osa menee vielä jatko-opintoihin. Koulun keskeyttäjiä kuitenkin löytyy, mikä on pitkälti seurausta syrjivistä rakenteista. Romanien on esimerkiksi vaikea saada TET-harjoittelupaikkaa yläkoulussa. Moni nuori pohtii, että jos harjoittelupaikka on lähes mahdoton saada edes kaupan kassalta, onko järkeä kouluttautua ammattiin? 

4. Mitä voisimme tehdä, ettei romaninuorten opiskelu keskeytyisi?

Olisi tärkeä tiedostaa, että romanilapsilla voi olla kielellisiä haasteita, koska he saattavat puhua kotona suomea ja romanikieltä sekaisin. Kouluissa tulisi luopua kokonaan vanhanaikaisista asenteista eikä antaa romanilasten alisuoriutua. Poissaoloja ei myöskään saisi selittää sillä, että se kuuluu romanikulttuuriin. Olemme perustaneet Linda-Maria Roineen eli rap-artisti Mercedes Bentson kanssa #Romaniharjoitteluun-somekampanjan. Sen tavoitteena on, että työpaikat ilmoittaisivat julkisesti romaninuoret tervetulleiksi tet-harjoitteluun. 

5. Millainen suhde sinulla on romanikieleen? 

Olen onnekas: mummoni on kasvattanut minut, ja meillä on aina puhuttu romanikieltä. Lapsena kävin puheterapeutilla, koska sekoitin suomen ja romanikielen toisiinsa. Olen ymmärtänyt aikuisena, että romanikielellä on ollut varmasti myönteinen vaikutus identiteettiini ja itsetuntooni. Kieli on luonut vapauden olla romani omalla tavallani. 

"On totta, että romanien käsitys miesten ja naisten rooleista on vanhanaikainen."

6. Millainen romanikielen asema on tällä hetkellä Suomessa? 

En valitettavasti usko, että se selviää hengissä. Romanikielen opetusmetodi on ongelmallinen, koska se kieli, jota nyt romanilapsille opetetaan, ei ole samaa kieltä, jota heidän isovanhempansa puhuvat. Romanikieli on myös siirtynyt suullisena perinteenä, sitä ei ole opittu kielioppikirjoista. Ongelmallista on sekin, että oppimateriaalien tekijät eivät aina puhu alkuperäistä romanikieltä. 

7. Puhuvatko romaninuoret vielä romanikieltä? 

Jotkut pystyvät kommunikoimaan romanikielellä. Jotkut osaavat joitakin fraaseja ja sanoja tai puhuvat suomen ja romanikielen sekoitusta. 

Toivon, että kieliä ei sekoitettaisi keskenään. Olen kuullut, että jotkut nuoret eivät halua opiskella romanikieltä, koska eivät koe kieltä omakseen. Opetettava kieli ei olekaan kieltä, jota isovanhemmat puhuvat. 

8. Miten romanikieli voitaisiin pitää hengissä? 

Saamelaiset ovat onnistuneet kielensä eheyttämisessä, joten mallia voisi katsoa heidän toimintatavoistaan. Yksi hyvä esimerkki on kielipesä-toiminta. Se on alkuperäiskansan kielellä toimivaa varhaiskasvatusta. Toiminnan tavoitteena on myös kulttuurin vahvistuminen ja kielen elvyttäminen. 

9. Romanikulttuurissa miesten ja naisten roolit ovat sukupuolittuneet. Naisen naisellisuus ja miehen maskuliinisuus korostuvat. Onko asiassa havaittavissa muutoksia?

On totta, että romanien käsitys miesten ja naisten rooleista on vanhanaikainen. Valtaväestössä käsityksiä on ravisteltu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vähemmistöissä muutokset tapahtuvat kuitenkin viiveellä, mutta on romanikulttuurissakin näitä käsityksiä jo hieman ravisteltu. Muutosta on havaittavissa.  

10. Millaista miehen mallia haluat edustaa nuorille romanimiehille?

Haluan korostaa kaikille romanipojille, että mies voi olla kaikkea muutakin kuin olemassa olevat stereotypiat. 

Romanimies voi olla muutakin kuin yksiulotteisen maskuliininen. Mielestäni vaatii rohkeutta olla ahtamatta itseään niihin rooleihin! 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kaisu Kinnunen