Artikkelikuva

Tasapuolisuus kaukana

Sairauksien vaarallisuus riippuu paljon siitä, minne satut syntymään.

Sepelvaltimotauti on Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailman tappavin tauti.

Sydän- ja verisuonitauteja pidetään helposti suurimpana ongelmana rikkaissa maissa, joissa ihmisillä on varaa syödä liikaa ja kaikenlaista tarpeetonta. Riskejä lisäävät muun muassa rasvainen ruokavalio ja tupakointi.

Näihin tauteihin kuolleista kolme neljästä asuu kuitenkin maissa, joissa tulotaso on matala tai keskinkertainen. Terveellinen ruoka on itse asiassa monille liian kallista.

Iso-britannialaisen tupakointia vastustavan ASH-järjestön mukaan yli 15-vuotiaista 1,1 miljardia ihmistä tupakoi, ja heistä 80 prosenttia asuu alemman keskitulon maissa (LMIC). Maailmassa hyvätuloisten tupakointi vähenee, mutta köyhemmissä maissa kasvaa. 

Köyhemmissä maissa myös terveydenhoidon taso on usein heikko. Sairastuneet eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Rikkaissa maissa sydän- ja verisuonitauteja hoidetaan usein leikkauksilla, mutta joka paikassa tällaiseen ei ole varaa.

Kymmenen pahinta tappajaa

Vuonna 2016 WHO:n mukaan maailmassa kuoli 56,9 miljoonaa ihmistä ja heistä yli puolet (54 prosenttia) kuoli syystä, joka on järjestön top 10 -listalla. Nämä syyt ovat pysyneet suurimpina kuolinsyinä 15 viime vuotta.

1 Sepelvaltimotauti (9,4 miljoonaa)

2 Aivohalvaus (5,8 miljoonaa)

3 Keuhkoahtaumatauti (3 miljoonaa)

4 Alahengitysteiden infektio, esimerkiksi keuhkokuume (3 miljoonaa)

5 Alzheimerin tauti ja muut dementiat (1,9 miljoonaa)

6 Keuhkosyöpä (+ henkitorven ja keuhkoputken syövät) (1,7 miljoonaa)

7 Diabetes (1,6 miljoonaa, yleistynyt paljon, alle miljoona vuonna 2000)

8 Liikenneonnettomuudet (1,4 miljoonaa, miehiä 74 prosenttia)

9 Ripulitaudit (1,4 miljoonaa, laskua melkein miljoona vuodesta 2000)

10 Tuberkuloosi (1,3 miljoonaa, myös voimakas lasku!)

HIV/AIDS:iin ja raskauteen liittyvät kuolemat olivat listalla vielä vuonna 2000, mutta eivät ole enää. 

Vielä vuonna 2000 HIV/AIDS tappoi jopa 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta vuonna 2016 määrä oli pudonnut miljoonaan.

Sodat ja luonnonkatastrofit eivät tapa lähellekään niin paljoa ihmisiä, että ne yltäisivät listalle. Toisaalta 
ne saavat aikaiseksi tautiepidemioita.

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut toukokuun viidenteen mennessä noin 250 000 ihmisitä.

Monia tauteja voisi hillitä helposti

Lääketieteellisten innovaatioiden asiantuntija Lindsay Bryson Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä Tukholmasta on työskennellyt paljon eri puolilla maailmaa, ja hän kertoo, että joka maan terveysjärjestelmä on omanlaisensa. 

”Joissakin maissa rokotekattavuus on heikko ja siksi helposti torjuttavatkin taudit leviävät. Esimerkiksi tuhkarokko ja aivokalvontulehdus äityvät välillä epidemioiksi.”

Puhtaan veden puute aiheuttaa kuivumisen, loistautien ja koleran kaltaisia epidemioita.

”Joissakin maissa rokotekattavuus on heikko ja siksi helposti torjuttavatkin taudit leviävät.”

Maailmalla malaria on valtava haaste, ja monilla on heikot mahdollisuudet varhaiseen, laadukkaaseen diagnoosiin ja hoitoon. Usein myös pääsy raskauden aikaisiin terveyspalveluihin on heikko.

Äitiyskuolemista 35 prosenttia johtuu synnytyksen jälkeisestä verenvuodosta.

Myös tarttumattomat sairaudet, kuten sydänsairaudet, aivohalvaus, diabetes ja epilepsia ovat yhä yleisempiä köyhissä maissa, ja niissä sairaudet ovet erityisen hankalia, koska pääsy kunnollisiin terveyspalveluihin on usein hyvin heikko.
 

Kuvituskuvassa valtava kahden euron kolikko vierii ja liiskaa viiruksia ja bakteereja.

 

Omat resurssit kunnolla käyttöön

Bryson on työskennellyt Beninissä, Kongo-Brazzavillessä, Burundissa, Tšadissa, Somaliassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Haitissa ja Etiopiassa.

Näiden maiden tilanteet vaihtelevat runsaasti, ja hänelle itselleen hurjinta on ollut nähdä valtaisan tuhkarokkoepidemian seuraukset, pakotettu muuttoaalto konfliktin tieltä ja myös se, millaisia terveysriskejä raskaus voi aiheuttaa maissa, joissa ei ole mahdollisuuksia puuttua raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin ongelmiin.

Hänen mukaansa näiden terveysongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan ennen kaikkea hallituksille keinoja saada tai käyttää jo olemassa olevia resursseja maiden omien terveyspalveluiden tukemiseen.

”Ihmiset ovat ihmisiä.”

Tärkeitä keinoja ovat henkilökunnan kouluttaminen, heidän jakamisensa tasaisesti eri puolille maata, varhaisten diagnoosien mahdollistaminen, lääkkeiden saatavuus ja epidemioiden hyvä seuranta.

”Näiden asioiden varmistaminen ei ole mikään pikku juttu”, Bryson sanoo. 

Miksi näihin pitää puuttua? Ei kai ole meidän ongelmamme, jos ihmisiä kuolee jossakin kaukana?

”No, ihmiset ovat ihmisiä”, Bryson toteaa ja jatkaa.

”Olen todella kiitollinen, että olen syntynyt maassa, joka voi tarjota asukkailleen vapautta ja terveyttä ja voimme kutsua näitä oikeuksiksi emmekä vain luksukseksi.”

Hän ajattelee myös, että meillä on vankkoja todisteita siitä, että kaukana puhjenneet epidemiat (kuten Ebola ja korona) voivat vaikuttaa myös maailmanlaajuisesti.

”Mutta vaikka nämä eivät vaikuttaisi minuun henkilökohtaisesti, olen todella pahoillani siitä, että niin moni lapsi kuolee joka päivä aliravitsemukseen tai tuhkarokkoon ja niin moni äiti kuolee synnytykseen ja niin moni isä seuraa vierestä täysin avuttomana, eikä voi tehdä mitään auttaakseen.” 

Myös korona-viruksen aiheuttama sairaus on hyvin erilainen maailman eri osissa. Rikkaat pystyvät pysymään sisällä tilavissa kodeissaan ja työskentelemään sieltä käsin.

Kaikille eristäytyminen tai edes käsien peseminen ei ole mahdollista.

Kuvituskuvassa viikatemiestä heitetään ruuilla, ruiskulla

 

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Maailman terveysjärjestö WHO listasi tammikuussa 13 suurinta terveysriskiä, joihin maailman on hyvä varautua. Järjestö oli huolissaan siitä, ettei maailma ollut varautunut uhkiin lainkaan tarpeeksi hyvin, ja tämä vaarantaisi ihmishenkiä ja talouden kestävyyttä.

Yksi WHO:n luettelemista uhista oli helposti ilmateitse tarttuva, luultavasti influenssan sukuinen virus.

”Meidän täytyy ymmärtää, että terveys on investointi tulevaisuuteen. Valtiot investoivat isosti kansalaistensa suojelemiseen terrori-iskuilta, mutta eivät virusten hyökkäyksiltä, vaikka ne voivat tappaa enemmän ja olla tuhoisampia taloudellisesti ja sosiaalisesti. Pandemia voisi tuoda valtiot ja taloudet polvilleen, ja siksi terveysturvallisuus ei voi olla vain terveysministeriöiden asia”, WHO kirjoitti tiedotteessaan tammikuussa.

Tämän vuoksi järjestö toivoi valtioilta rahoitusta, joka avulla voitaisiin kuroa umpeen kuiluja terveyspalveluissa ja tukea kaikkein haavoittuvimpia maita.

”Investoinnit nyt säästävät ihmishenkiä ja rahaa myöhemmin. Meillä ei ole varaa olla tekemättä mitään.” 

WHO:n tammikuussa 2020 julkaisema listaus siitä, mitä pitäisi tehdä heti (päivätty 13.1.2020)

1 Ilmastokriisi on terveyskriisi. Noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee ilmansaasteisiin joka vuosi, ja ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja laajentaa esimerkiksi malarian levinneisyysaluetta. WHO pyrkii vaikuttamaan näihin ongelmiin.

2 On tärkeä pitää terveyspalveluita yllä myös kriisi- ja konfliktialueilla.

3 Terveydenhuollosta pitää saada reilua kaikille. Rikkaiden ja köyhien maiden välillä on 18 vuoden ero elinajanodotteissa, ja samankaltainen jako on olemassa myös valtioiden ja jopa kaupunkien sisällä. Köyhillä alueilla sairastuminen on valtava taakka.

4 Lääkkeiden saatavuutta on parannettava. Noin kolmanneksen maailman väestöstä on vaikea saada lääkkeitä ja esimerkiksi rokotuksia.

5 Rokotteilla hillittävät sairaudet tappavat tänä vuonna noin neljä miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuoli viime vuonna 140 000 ihmistä, monet heistä lapsia.

6 Luultavasti influenssan kaltainen vakava, ilmateitse leviävä virus, jolle suurimmalla osalla ihmisistä ei ole vastustuskykyä, on väistämätön. WHO neuvoi valtioita vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiään ja pitämään ihmiset turvassa, kun pandemia iskee. Se vaati valtioilta entistä laajempaa kansainvälistä yhteistyötä, kansallista varautumista ja lisää tähän suunnattua rahaa.

7 Ihmisiä pitää suojella epäterveiltä tuotteilta, kuten tupakalta.

8 Terveydenhuollon henkilökuntaan kannattaa investoida.

9 Pidetään nuoriso turvassa. Yli miljoona 10–19-vuotiasta kuolee joka vuosi. Suurimmat syyt ovat liikenneonnettomuudet, HIV, itsemurhat, alahengitysteiden infektiot ja henkilöiden välinen väkivalta.

10 On tärkeä lisätä luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon. Esimerkiksi rokotevastaisuus lisää merkittävästi sairauksien riskejä.

11 Uusi teknologia pitää valjastaa järkevään käyttöön. Uudesta teknologiasta voi olla paljon hyötyä sairauksia vastaan kamppailussa, mutta myös uusien keinojen riskit pitää ottaa tarkasti huomioon. Esimerkiksi yksityisyyden suoja on vaarassa.

12 Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa.

13 Pidetään huoli vedestä. Makea vesi on olennaista myös terveydenhuollolle.

Tilaa Maailman Kuvalehti