Afrikkalainen insinööri katsoo tuulivoimapuistoa.
Afrikkalainen insinööri katsoo tuulivoimapuistoa.

Kaikki haluavat Afrikkaan

Miksi niin monet maat ja maanosat puuhaavat nyt Afrikka-strategioita?

Teksti: Karoliina KnuutiKuva: Freepik

LyhyetKehitysyhteistyöEuroopan unioniAfrikka

Ranskalla, Belgialla, Iso-Britannialla ja Irlannilla on se. EU julkisti omansa Jutta Urpilaisen johdolla 9.3. Suomen on määrä saada omansa valmiiksi loppukesästä. 

Tällä hetkellä monet maat ja maanosat puuhaavat Afrikka-strategioita. Mistä moinen into?

”Taustalla tässä on se, että Afrikka on viimeinen maanosa, jossa on vielä luonnonvaroja, halpaa työvoimaa ja kasvavat markkinat,” sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.

Suomenkin kehitelmissä puhutaan yhteistyöstä kehitysyhteistyön sijaan. Afrikasta toivotaan jatkossa tasaveroista kumppania bisneksille, ei niinkään avustuskohdetta.

Sopimuksella on kiire, sillä Kiinalla on maanosassa huomattava etumatka.

Toisaalta EU:n strategia pyrkii myös kohentamaan työllisyysnäkymiä ja torjumaan ilmastonmuutosta – ja sitä kautta vähentämään Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!