Palavaa sademetsää.
WWF vetää raportissa suoran yhteyden koronaviruspandemian ja luonnon tilan heikentymisen välille.

WWF:n raportti kertoo luonnon hätähuudosta

Jos emme saa luonnon hätätilaa korjattua, voimme unohtaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Teksti: Karoliina KnuutiKuva: IStock

LyhyetJärjestötHallintoHätätilaKestävä tuotanto ja kulutusLuonnonvaratYmpäristöIlmastonmuutosIlmastopolitiikka

Syyskuussa julkaistu WWF:n Living Planet -raportti toi jälleen huolestuttavaa tietoa maapallon luonnon tilasta.

Sen mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia vuodesta 1970 lähtien. Kurjimmillaan tilanne on Amazoniassa, jossa populaatiot ovat romahtaneet peräti 94 prosenttia.

Indeksi tarkastelee 4 392 selkärankaisen eläinlajin 20 811 populaatiota eri puolilla maapalloa. 

Hälyttävien lukujen taustalla on ihmisen toiminta. Elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, luonnonvarojen ylikulutus, haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. 

Indeksin tulos onkin luonnon hätähuuto, joka päättäjien tulisi ottaa vakavasti, arvioi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

”Nyt ehdottomasti tarvitaan selkärankaa päätöksentekoon, sillä muutoksella on kiire. Jokainen päivä, jolloin ei lähdetä isoihin konkreettisiin muutoksiin, tarkoittaa sitä, että seuraavana päivänä pitää juosta entistä kovemmin.”

Rohweder painottaa, että mikäli emme saa luonnon hätätilaa korjattua, voimme unohtaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen.

”Mitä vahvempi indeksi on, sitä parempi kyky luonnolla on selviytyä katastrofeista, kuten ilmastonmuutoksesta. Kun indeksi heikkenee, olemme koko ajan huonommin varautuneita riskeihin.”

Vaikka Euraasiassa populaatioiden pienentyminen ei ole yhtä rajua kuin Amazoniassa, esimerkiksi suomalaisilla ei ole varaa ylpeillä.

Suomalaiset nimittäin kuluttavat selvästi yli oman osuutensa. Ruoankulutuksemme ympäristövaikutuksista 90 prosenttia kohdistuu rajojemme ulkopuolelle, ja ruoantuotantoon tarvittava maapinta-ala nykymenolla on 40 prosenttia suurempi kuin Suomen pinta-ala. 

Ratkaisuksi tilanteeseen WWF esittää luonnonsuojelun lisäämistä sekä sen rinnalla kokonaisvaltaista elämäntaparemonttia. 

”Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua”, raportissa todetaan.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!