Jenni ja Anna-Riitta seisovat kasvokkain polkupyörän kanssa
Doula Anna-Riitta Kässi (oik.) huolehtii Jenni Hirsikosken hyvinvoinnista raskauden ja synnytyksen aikana sekä synnytyksen jälkeen.

"Vastaanottoaika neuvolassa on rajallinen – doulan kanssa juttelu on kiireettömämpää"

Yhä useampi synnyttäjä haluaa jo odotusaikana tueksi ja turvaksi doulan eli synnytystukihenkilön. Niin myös helsinkiläinen Jenni Hirsikoski, jonka esikoinen syntyy loppukesästä.

Teksti: Hanna KallioKuva: Hanna Kallio

PitkätNaisetSuomi

Koronakevät ja -kesä ovat olleet poikkeuksellista aikaa myös odottaville äideille ja isille. Kun vertaistukea neuvolasta ei ole ollut saatavilla normaaliin tapaan, osaavan tukihenkilön apu on tuntunut monista entistä tärkeämmältä.

Helsinkiläinen Jenni Hirsikoski löysi tuekseen doulayrittäjä Anna-Riitta Kässin, joka oli heti valmis rinnalla kulkijaksi.

Kreikankielinen sana ”doula” tarkoittaa naisen palvelijaa. Suomessa doulatoiminta alkoi 1990-luvun alussa, ensi alkuun Helsingin Ensi-Kodissa. Vapaaehtoiset tukihenkilöt toimivat Ensi-Kodin asiakkaiden ja myös muiden apua tarvitsevien vauvaperheiden tukena odotusaikana ja synnytyksessä.

Noin kymmenen vuoden ajan Suomessa saatavilla on ollut myös koulutettujen ammattidoulien palveluita. Heitä toimii Suomessa nyt jo noin pari sataa, osa päätoimisesti, osa satunnaisemmin, ja määrä lisääntyy koko ajan.

Doulan saa tuekseen noin 1000-2000 euron hintaan, ja opiskelijat tarjoavat palveluita usein edullisemminkin. Monessa Keski-Euroopan maassa ja USA:ssa doulapalveluilla on jo pitkät perinteet ja palveluiden käyttäminen tavallisempaa kuin Suomessa.

Jenni Hirsikoski halusi keskustella odotukseen ja synnytykseen liittyvistä asioista rauhassa tutun ja asiantuntevan naisen kanssa.

”Olen käytännönläheinen ihminen, en halua baby shower-juhlia tai muuta hössötystä. Sen sijaan haluan ottaa asioista selvää ja keskittyä tulevaan perheeni kanssa. Minua ahdistavat asiat, joita en ymmärrä. Siksi ehdotin miehelleni doulan hankkimista”, Hirsikoski sanoo.

”Toivon doulalta maadoittamista, jos tilanne ja kipu vievät mennessään."

Doula on tarjonnut odottavalle parille paljon tietoa ja rohkaisua matkan varrella.

”Olen tyytyväinen myös neuvolasta saamaamme tukeen. Terveydenhoitaja tosin on vaihtunut monta kertaa ja neuvolassa on keskitytty lähinnä raskauden seurantaan. Lisäksi vastaanottoaika neuvolassa on rajallinen - doulan kanssa juttelu on kiireettömämpää”, Hirsikoski sanoo.

Hirsikoski ajattelee, että mielentilalla on synnytyksessä iso merkitys.

”Toivon doulalta maadoittamista, jos tilanne ja kipu vievät mennessään. Toivon hänen myös ehdottavan vaihtoehtoja rentoutukseen ja kivunlievitykseen.”

Kätilön kanssa Hirsikoski toivoo avointa vuoropuhelua synnytyksen aikana. Kivunlievitykseen hän haluaa tilanteen mukaan käyttää esimerkiksi ammetta, ilokaasua ja liikkeessä pysymistä. Myös puudutusta voidaan käyttää tarpeen mukaan. 

Doula ja seksuaalikasvattaja Anna-Riitta Kässi painottaa synnytykseen valmistautumisen tärkeyttä. Kun on perehtynyt asioihin hyvin ja esimerkiksi harjoitellut rentoutustekniikoita, pystyy toimimaan paremmin vaikeissakin tilanteissa. Hän itse sai kipinän kouluttautua doulaksi esikoisensa syntymän jälkeen. Doulatoiminta oli Suomessa silloin, kymmenisen vuotta sitten, vasta lapsenkengissä.

”Halusin tarjota toisille sellaista tukea, jota itse olisin tarvinnut esikoista odottaessani, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen, eli tuttua, osaavaa ihmistä rinnalla kulkijaksi”, Kässi sanoo.

"Äiti tarvitsee hoivaa uudessa elämäntilanteessa, jotta koko perhe voisi hyvin.”

Kässi sanoo myös kätilöiden toivovan odottajilta valmistautumista. Synnytys etenee sujuvimmin, kun perhe on perehtynyt synnytysasioihin etukäteen. Neuvoloihin olisikin hyvä saada enemmän kätilöitä töihin vauvaa odottavien tueksi.

”On suuri etuoikeus päästä tukemaan perhettä heidän henkilökohtaisella matkallaan. On tietysti myös upeaa olla mukana vauvan syntymän hetkellä. Aina se ei välttämättä toteudu, kuten nyt koronan vuoksi, mikä ei vähennä ammatin hohtoa. Tämä työ pitää nöyränä, sillä synnytys on aina ennalta-arvaamaton tapahtuma”, Kässi sanoo.

Kässi pitää vauvoistakin, mutta sanoo olevansa ennen kaikkea äidin tukena odotusaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen. Synnytys on hyvä käydä jälkikäteen läpi tutun ihmisen kanssa, ettei mikään siihen liittyvä jäisi painamaan mieltä.

”Suomalaisessa kulttuurissa äiti saattaa jäädä vähälle huomiolle synnytyksen jälkeen. Vauva onkin yhtäkkiä keskipisteenä ja uusi äiti jää syrjään. Äiti tarvitsee hoivaa uudessa elämäntilanteessa, jotta koko perhe voisi hyvin”, Kässi pohtii.

Ammatin raskaisiin puoliin kuuluu Kässin mukaan päivystäminen raskauden viimeisillä viikoilla. Doula saattaa olla useiden viikkojen ajan lähtövalmiina, ja muiden töiden hoituminen sekä omien lasten hoitojärjestelyt tulee olla mietittyinä. Tärkeänä tukena ovat luotettavat varadoulat, oma mies sekä lasten isovanhemmat.

Anna-Riitta Kässi toimii myös kouluttajana eli pitää doulakursseja alalle haluaville.

”Uskon, että doulan palveluille on enemmän ja enemmän kysyntää syntyvyyden laskusta huolimatta, koska toiminta tulee koko ajan tunnetummaksi. Jennin tavoin moni doulapalveluita haluava on ensisynnyttäjä, joka ymmärtää tukihenkilön arvon, vaikkei ole itse vielä synnyttänytkään.”

Kässi haluaa kouluttaa tulevat doulat tekemään työtä kestävällä tavalla, eli miettimään omaa jaksamistaan. Päivystäminen, monesti pitkät synnytykset ja valvominen vaativat veronsa. Työ on erittäin palkitsevaa, mutta myös aikaa palautumiseen tarvitaan.

Myös vapaaehtoisten doulien palveluita on edelleen saatavilla Suomessa. Suomen Ensikodeista voi saada doulan tiettyjen sosioekonomisten kriteerien täyttyessä.

Koronatilanteen vuoksi on vielä epävarmaa, saako Jenni Hirsikoski ottaa doulan mukaan sairaalaan synnytyksen koittaessa. Tällä hetkellä mukaan saa tulla kaksi tukihenkilöä, puoliso sekä doula, mutta tilanne voi vielä muuttua.

”Anna-Riitta on joka tapauksessa tärkeänä tukena raskausaikana ja synnytyksen aikana, kun olemme vielä kotona”, Hirsikoski miettii.

Jenni Hirsikoski kertoo saaneensa raskausaikana runsaasti tukea doulan lisäksi erityisesti mieheltään ja äidiltään. Äiti saattaa ajaa toiselta puolelta Helsinkiä tuomaan vastaleivottua pullaa. Sisko sai keväällä pojan ja on ollut tärkeänä vertaistukena. Myös appivanhemmat ovat olleet odotuksessa innolla mukana. Perheellä on siten mahtava tukiverkosto valmiina, kun vauva loppukesästä syntyy.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!