Artikkelikuva
Marko Juntunen on arvostettu Lähi-idän tutkija ja arabiankielen kääntäjä.

Lähiödosentti Marko Juntunen: ”Ei ole mitään järkeä puhua esimerkiksi Suomen irakilaisista jonain kollektiivisena yhteisönä”

Lähi-Idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen on havainnoinut elämää Turun Varissuon monikulttuurisessa lähiössä vuosien ajan. Nyt hän on kirjoittanut havainnoistaan kirjan. Elämä Varissuolla voi Juntusen mukaan avata muslimidiasporan todellisuutta kaikkialla Euroopassa.

1. Kirjasi Matkalla islamilaisessa Suomessa perustuu pitkälti Turun Varissuon lähiössä tekemiisi havaintoihin. Kuinka yleistettäviä ne ovat?
Varissuolla näkyvät ilmiöt koskettavat kaikkia länsimaisia kaupunkikonteksteja, joissa muuttoliike on ollut vilkasta ja muslimiväestö on kasvanut. Varissuolla läsnä olevia keskusteluja on käyty jo 1970-luvulla Britanniassa ja Ranskassa ja 1990-luvulla Ruotsissa.

2. Kuinka yhtenäinen joukko islamilaisen kulttuuritaustan omaavat ihmiset Varissuolla ovat?
Muslimien muuttoliike Varissuolle on lähtöisin erityisesti sotien pirstomista ja jakautuneista maista ja jatkunut jo 30 vuotta. Siksi siellä asuvat yhteisöt ovat hyvin monimuotoisia. Arki Varissuolla osoittaa, ettei ole mitään järkeä puhua esimerkiksi Suomen irakilaisista jonain kollektiivisena yhteisönä.

3. Kuinka uskonnolliseksi kuvailisit Varissuon islamtaustaista väestöä?
Osa toki harjoittaa päivittäin uskontoa, mutta mielestäni he ovat selkeä vähemmistö. Valtaosa ei niinkään kiinnity moskeijayhteisöihin, mutta yksityisesti uskonto on heille silti tärkeää. Vakaumuksen sijaan suhde uskontoon voi tarkoittaa myös politisoitunutta käsitystä tai kulttuurisia juuria. On myös uskonnosta irtisanoutumista. Asiasta puhutaan vähän, mutta nyky-Euroopassa islamin jättävien määrän on arvioitu olevan suurempi kuin siihen kääntyvien.

4. Mitä mieltä olet median tavasta käsitellä Suomessa asuvia muslimeja?
Tavallisesti media kiinnostuu muslimiyhteisöistä silloin, kun on kyse ongelmista, kuten Turun terrori-iskun yhteydessä. Muslimien on hyvin hankalaa vastata median kysymyksiin, koska ei ole olemassa sellaista yhtä selkeää muslimiyhteisöä, jollaisen nimissä media heidän odottaa puhuvan.

5. Millainen eriytyminen Suomessa vallitsee islamilaisen väestön ja muun väestön välillä?
Etenkin etelän kasvukeskusten suhteen Suomessa on nähtävissä eriytymistä. Muslimiväestö päätyy pääosin vuokra-asuntoihin huokeammille alueille. Asiaan liittyy myös se, että ihmiset, joilla on Lähi-itään viittaava nimi, ovat vuokramarkkinoilla syrjityssä asemassa.

Irakilaiseen sunniperheeseen syntyneillä on varauksellisuutta shiiataustaisia kohtaan ja päinvastoin.

6. Mitä ongelmia alueellinen eriytyminen voi aiheuttaa?
Julkisessa keskustelussa puhumme asiasta ikään kuin vain maahanmuuttokriittiset ihmiset tunnistaisivat ongelman. Todellisuudessa maahanmuuttajia itseäänkin monesti kiusaa se, että he päätyvät asumaan omille saarekkeilleen, jolloin esimerkiksi lasten on vaikeampaa oppia suomen kieltä. Konfliktin myllertämästä maasta tulevat ihmiset asuisivat yleensä mieluiten mahdollisimman heterogeenisessä ympäristössä välttääkseen kohtaamasta lähtömaassaan vallitsevia jännitteitä

7. Poikkeaako islamtaustaisten ihmisten asema Suomessa muusta Euroopasta?
Suomessa on hyvin onnistuttu välttämään asuinalueiden gettoutuminen. Varissuolla on kaksi kaupungin parhaimpiin lukeutuvaa koulua, viihtyisiä väestötiloja ja lähiöpoliisi, jolla on mahdollisuus pitää yhteyttä nuoriin. Gettoutumisen välttäminen on kiinni yhteiskunnan tahdosta ylläpitää alueiden hyvinvointia.

8. Millä tavalla islamin sisäiset tai Lähi-idän konfliktit näkyvät Suomessa?
Varttuneemman väestön parissa perheen poliittinen historia sanelee sijoittumista ja verkostoitumista Suomessa. Myös uskonnollinen tausta vaikuttaa. Irakilaiseen sunniperheeseen syntyneillä on varauksellisuutta shiiataustaisia kohtaan ja päinvastoin.

9. Onko huolille naisten asemasta perusteita Suomen islamilaisten yhteisöjen osalta?
Siinä mielessä kyllä, että Varissuolla nuorten naisten liikkumavapaus julkisessa tilassa on selkeästi pienempi kuin nuorten miesten. Nuorten vanhemmilla on lähiöympäristössä valtavasti huolia lapsistaan.

Varissuolla asuu paljon syrjäytymisuhan alla olevaa kantasuomalaista väestöä, mikä tuottaa maahanmuuttajille kuvan, että suomalainen yhteiskunta on täynnä uhkia. Näiltä perheet pyrkivät suojaamaan jälkipolviaan. Asiaan liittyvät kysymykset perheen kunniasta, jotka koskettavat tyttöjä enemmän kuin poikia.

10. Millaisen vaikutuksen toivot kirjallasi olevan?
Toivoisin sen ohjaavan keskustelua siten, ettei muslimina oleminen asettaisi minkäänlaisia vääjäämättömiä kohtalon kulkuja muslimiväestölle. Pidetään kiinni siitä, että asuinalueet eivät eriydy ja pyritään purkamaan keskustelun polarisaatiota

Tilaa Maailman Kuvalehti