Artikkelikuva
Singapore on yksi niistä tunnetuista veroparatiiseista, joita uusi direktiivi ei kosketa.

Veroparatiisit jäävät sääntelyn ulkopuolelle verosalaisuuksineen

Veroja välttelevät suuryritykset halutaan panna Euroopan unionissa aisoihin. Ehdotus uudesta direktiivistä oli pettymys: yli kolme neljäsosaa maailman maista pysyisi yhä verosalaisuuksien piirissä.

Euroopan unionin arvioidaan menettävän yritysten veronkierron takia yli 50 miljardia euroa vuodessa, siis noin Liettuan bruttokansantuotteen verran. EU:n uusi direktiiviehdotus pyrkii nyt pistämään verovenkoilun kuriin.

Direktiivissä linjataan, että jatkossa suuryritysten täytyy raportoida julkisesti ja maakohtaisesti voitoistaan ja maksamistaan veroista. Sääntely koskee yrityksiä riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka EU:ssa vai ei.

Kuulostaa hyvältä. Mutta mitä ehdotuksen tarkempi tarkastelu paljastaa?

Komissio ehdotti direktiiviä ensimmäisen kerran jo vuonna 2016, ja siitä asti sitä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Paine verotietojen julkiseen raportointiin on kasvanut viime vuosina merkittävästi.

Nyt kansalaisjärjestöt Suomessa ja muualla EU:ssa ovat kuitenkin pettyneitä. Yksi ilmeinen ongelma nimittäin on: iso osa maailman veroparatiiseista jäisi sääntelyn ulkopuolelle.

Julkistettavat tiedot koskevat vain yritysten toimintoja EU-maissa sekä niissä unionin ulkopuolisissa maissa, jotka ovat niin sanotulla mustalla tai harmaalla listalla. Näillä listoilla on maita ja alueita, joiden katsotaan kannustavan verotuksen väärinkäytöksiin.

Listalla ovat esimerkiksi Fidži, Panama ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret. Sen sijaan listalta puuttuvat sellaiset tunnetut veroparatiisit kuin Bermuda, Sveitsi, Singapore, Britannian Neitsytsaaret sekä Cayman-saaret.

”Suppean maantieteellisen rajauksen vuoksi yritykset voivat jatkossakin siirtää voittojaan matalamman verotuksen maihin ilman kohdemaan verotietoja koskevaa raportointivelvoitetta”, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Kaikkiaan yli kolme neljäsosaa maailman maista pysyisi yhä verosalaisuuksien piirissä. Lisäksi yrityksille jäisi mahdollisuus lykätä tietojen julkistamista viideksi vuodeksi, mikäli ne pitävät tietoa kaupallisesti herkkänä.

Neuvottelutulos on heikko myös kestävän kehityksen ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen.

”Kehittyvistä maista ulos suuntautuva voitonsiirto jää pääosin pimentoon.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!