Artikkelikuva
Mies ojentaa sukeltajalle laatikollisen taimikasvatettuja koralleja. Intian valtameren Seychellien saarten ympärille perustettu merensuojelualue suojaa saaren kalastukseen ja turismiin tukeutuvaa taloutta.

Pieneltä saarelta keskellä Intian valtamerta löytyy oma uniikki rupia

Kalastuksesta ja turismista elävä Seychellit on Afrikan vaurain maa. Se on myös maailman pienin maa, jolla on oma valuutta.

Eräs afrikkalainen menestystarina löytyy Intian valtamereltä, noin 1 500 kilometriä Afrikan mantereelta itään.

Seychellit on koko Afrikan vaurain maa, kun mitataan bruttokansantuotetta henkeä kohti. Se on myös Mauritiuksen ohella ainoa Afrikan maa, joka yltää Maailmanpankin luokittelussa korkean tulotason maaksi.

Ja mikä kiinnostavinta tämän jutun kannalta: vajaan 100 000 asukkaan Seychellit on maailman pienin maa, jolla on itsenäinen keskuspankki ja oma valuutta, Seychellien rupia.

Jos siis satut matkustamaan Seychelleille, pidä huoli siitä, että luottokortin vinguttamisen lisäksi hankit lompakkoosi hieman rupioita. Vain pieni vähemmistö maailman ihmisistä on niitä koskaan käsissään pidellyt.

Läheskään kaikilla maailman valtioilla ei ole omaa valuuttaa. Seychelliä pienemmistä valtioista esimerkiksi Nauru käyttää Australian dollareita, Liechtenstein Sveitsin frangeja ja Marshallsaaret Yhdysvaltain dollareita.

Isossa osassa Eurooppaa on kohta 20 vuoden ajan käytetty yhteistä valuuttaa. Euroalueeseen kuuluu 19 EU:n jäsenmaata. Niiden lisäksi euroa käyttävät Kosovo ja Montenegro sekä kääpiövaltiot Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio.

Uutta piristettä Seychellien hyvinvoinnille toivotaan ”sinisestä taloudesta”, joka tarkoittaa meren ympäröimälle saarivaltiolle samaa kuin vihreä talous mantereella.

Onko itsenäisestä valuutasta enemmän haittaa vai hyötyä? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, ja siihen vaikuttavat kunkin maan olosuhteet. Esimerkiksi Helsingin Sanomien viisi vuotta sitten tekemässä kyselyssä enemmistö suomalaisista ekonomisteista katsoi, että eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Seychellien kaltaisen pienen maan talous on joka tapauksessa haavoittuva. Maan kansantalouden tärkeimmät tukijalat ovat kalastus ja turismi. Koronapandemian vuoksi matkailusta saatavat tulot romahtivat viime vuonna 60 prosenttia. Turismi on kuitenkin elpynyt nopeasti, kun Seychellit avasi rajansa tämän vuoden maaliskuussa.

Myös Seychellien rupian arvo euroon tai dollariin nähden romahti koronakriisin vuoksi, eikä ole täysin palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Tätä kirjoitettaessa yhdellä eurolla saa noin 17 rupiaa.

Uutta piristettä Seychellien hyvinvoinnille toivotaan ”sinisestä taloudesta”, joka tarkoittaa meren ympäröimälle saarivaltiolle samaa kuin vihreä talous mantereella. Meriekosysteemien suojelu ja kestävä hyödyntäminen on nostettu vahvasti esimerkiksi Afrikan kehityspankin agendalle.

Hyvänä esimerkkinä yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Nature Conservancy lunasti 2015 Seychellien ulkomaanvelkoja yli 20 miljoonalla dollarilla vastikkeeksi siitä, että Seychellit perusti aluevesilleen laajoja suojelualueita.

Maailman pienimmät valuutat*

* Käyttäjävaltioiden väkiluvun mukaan
Lähteet: Kansainvälinen valuuttarahasto ja Wikipedia

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!