Artikkelikuva
Vallankaappausta vastustavat mielenosoittajat julisteineen Yangonissa, Myanmarissa, tiistaina 23. helmikuuta 2021. Ihmiset kokoontuivat Myanmarin suurimpaan kaupunkiin siitäkin huolimatta, että sotilasjuntta uhkasi käyttää voimakeinoja mielenosoittajia vastaan, jotka aloittivat juntan vastustamisen kolme viikkoa sitten.

Nuoret vaativat vapautta ja demokratiaa Myanmarissa

Sotilasvallankaappaus ei ollut varsinainen yllätys Myanmarissa, joka on elänyt sotilasjuntan varjossa lähes koko itsenäisyytensä ajan. Mutta nyt rauhanomainen vastarintaliike on jalkautunut näkyvästi kaduille vaatimaan demokratiaa ja Aung San Suu Kyin vapauttamista.

Päivä, jolloin demokratia tuhoutui. Päivä, jolloin valtio tuhoutui. Päivä, jolloin ihmiset tuhottiin. Päivä, jolloin ihmiset menettivät toivonsa. Päivä, jolloin tulevaisuuden unelmat katosivat.

Näin kuvaili Soe Myint helmikuun ensimmäistä päivää, jolloin armeija otti vallan Myanmarissa.

Yangonin yliopistosta valmistunut Soe Myint edustaa Myanmarin nuorempaa, koulutettua polvea. Hän on työskennellyt kansainvälisessä demokratiaa ja rauhaa edistävässä järjestössä ja tietää, kuinka hitaasti demokratiakehitys on edennyt maassa. Myanmar oli vasta avautumassa ja pääsemässä jaloilleen.

National League for Democracy -puolue NLD voitti jo vuonna 2015 vaalit ylivoimaisesti, ja samanlainen maanvyöryvoitto tuli vuoden 2020 vaaleissa marraskuussa. Tällä kertaa armeija ei kuitenkaan tunnustanut voittoa, vaan syytti puoluetta vaalivilpistä ja alkoi antaa lausuntoja, jotka tulkittiin varoituksina. Ja suorittivat lopulta sotilasvallankaappauksen.

Kaappaus alkoi helmikuun 1. päivän aamuna, kun Myanmarin asevoimat eli Tatmadaw ilmoitti omalla televisiokanavallaan vallan vaihtuneen asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille. Samoihin aikoihin lukuisia hallituksen poliitikkoja pidätettiin mukaan lukien valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja presidentti Win Myint.

Sen jälkeen armeijan johto alkoi sulkea puhelinliikennettä, televisiokanavia ja pääsyä sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin. Mutta mikään ei estä ihmisiä järjestäytymästä vastarintaan. Varsinkin nuorempi, koulutettu väestö on tottunut pitämään yhteyttä sosiaalisessa mediassa.

Marsseilla on ollut niin koiranomistajia, kehonrakennusta harrastavia miehiä yläruumis paljaana, nuoria tyttöjä prinsessapuvuissaan kuin buddhalaisia munkkeja ja seksuaalivähemmistöjen edustajia.

”Meidän täytyy taistella demokratian, vapautemme ja johtajiemme puolesta ja saada lopultakin sotilasjuntan valta loppumaan tässä maassa. Itse aion ainakin antaa vaikka oman henkeni demokratian toteutumiseksi. Haluan uskoa, että me tuomme rauhan ja kehityksen takaisin”, Soe Myint toteaa.

Soe Myint on ollut mukana organisoimassa CDM-kansalaistottelemattomuuskampanjaa (Civil Disobedience Movement), johon on liittynyt ihmisiä ja erilaisia ryhmiä ympäri maata.

”Olen ollut oikeastaan hämmästynyt siitä, kuinka niin monet opiskelijat sekä yritysten ja valtion työntekijät ovat lähteneet mukaan mielenosoituksiin. Valtaosa protesteihin osallistuneista on ollut nuoria”, Soe Myint sanoo. Noin puolet Myanmarin yli 54 miljoonasta asukkaasta on alle 27-vuotiaita.

Työnseisauksiin on osallistunut niin opettajia kuin terveydenhuollon ja pankkien työntekijöitä laajalta sektorilta.

Mielenosoituksissa on nähty varsin erilaisia, värikkäitä ryhmiä. Marsseilla on ollut niin koiranomistajia, kehonrakennusta harrastavia miehiä yläruumis paljaana, nuoria tyttöjä prinsessapuvuissaan kuin buddhalaisia munkkeja ja seksuaalivähemmistöjen edustajia.

Nuorten kantamat iskulauseet ovat usein englanniksi, sillä marssijat ovat halunneet lähettää viestiä paitsi sotilasjuntalle niin myös niille, jotka seuraavat tilannetta ulkomailla.

Please save our leader, future, hope! We want our leader Daw Aung San Suu Kyi free! Don’t rape democracy! We only rob bank, you rob the whole nation! We don’t accept military coup! Power to the people! I don’t want a dictatorship, I just want a boyfriend! I cancelled the date with my girlfriend because I came here for this shit, so fuck, fuck military coup! I will never understand but I stand!

Nuorukainen, joka edustaa Z-sukupolvea ja LGBT-seksuaalivähemmistöjä, lähettää armeijalle kovasanaisen viestin. Pieni tyttö kukkaseppele päässään kantaa puolestaan kylttiä, jossa toivotaan kansainvälistä huomiota Myanmarille. 

Kaduille lähteneitä myanmarilaisia huolettaa erityisesti Ang San Suu Syin kohtalo. Hän on symboloinut myanmarilaisille demokratiaa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ihmiset tuovat kantansa esiin myös netissä. Facebookissa he ovat liittäneet profiilikuviinsa maan äidin Aung San Suu Kyin kuvan tai punaisen värin, joka symboloi tämän edustamaa NLD-puoluetta. Netissä näkee myös CDM-logoa ja kolmen keskisormen tervehdystä, jolla osoitetaan solidaarisuutta muille aktivisteille ja vastarintaa armeijaa kohtaan.

”Tuemme toisiamme näinä päivinä. Mielenosoitusten järjestämisen takana on kansalaisjärjestöjä ja poliittisia aktivisteja sekä opiskelijajärjestöjä eri yliopistoista. Tärkeimpiä johtajiamme ovat Min Ko Naing ja Kyaw Min Yu eli Ko Jimmy, joka on istunut vankilassa vuosia poliittisten mielipiteidensä vuoksi. Armeija kuitenkin etsii heitä nyt pidättääkseen heidät”, Soe Myint kertoo.

Kaduille lähteneitä myanmarilaisia huolettaa erityisesti Ang San Suu Syin kohtalo. Hän on symboloinut myanmarilaisille demokratiaa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

”Monet meistä kutsuvat häntä maan äidiksi. Amay Su on kärsinyt paljon ja ollut kaikkiaan yli kahden vuosikymmenen ajan kotiarestissa. Hän on ainoa, joka voi tuoda maahan rauhan, vakauden ja kansallisen sovinnon sekä luoda kehitystä ja vaurautta”, Soe Myint ajattelee.

Demokratiaa ajavat myanmarilaiset eivät kuitenkaan halua antaa periksi. He toivovat apua ja tukea myös ulkomailta.

”Toivomme tukea länsimailta: erityisesti EU:lta ja Yhdysvalloilta. Armeijaa täytyy painostaa erilaisin keinoin monesta suunnasta. Olemme varautuneet siihen, että tilanne ei ratkea kovin pian. Toivomme kuitenkin, että ruoka riittää siihen asti”, Soe Myint sanoo.

EU tuomitsekin jyrkästi Myanmarissa tehdyn sotilasvallankaappauksen. Myanmarissa olevat suurlähettiläät – mukaan luettuna Suomen suurlähettiläs – ovat antaneet vielä yhteisen julkilausuman, jossa he kehottavat armeijaa pidättäytymään väkivallasta mielenosoittajia ja siviilejä kohtaan, jotka vastustavat laillisesti valitun hallituksensa syrjäyttämistä.

Haasteltavan nimi muutettu jutussa.

Tilaa Maailman Kuvalehti