Artikkelikuva

Tyhmiä kysymyksiä maailmasta: Onko Suomen ilmastoteoilla mitään väliä?

Kannattaako kierrättää? Ovatko biopolttoaineet niin hyvä juttu kuin aluksi luultiin? Onnistuuko Suomi olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä? Voiko ilmastonmuutosta edes pysäyttää, kun suurvallat sen kun saastuttavat menemään?

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Moni pohtii tuskissaan ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä, ja sitä onko pienen Suomen ja suomalaisten teoilla mitään merkitystä globaalisti.

Energiayhtiö St1 pääomistaja Mika Anttosen vastaus on selkeä: teoilla on ehdottomasti väliä.

”Päivittäiset teot, joita ihminen voi omassa arjessaan tehdä, ovat tärkeitä, koska niillä luodaan yhteys tähän asiaan [ilmastonmuutos]. Mutta sitten tämä iso ongelma eli ilmakehän liian suuri hiilidioksidipitoisuus ei suinkaan ratkea suomalaisten tai yksittäisten ihmisten teoilla vaan siihen tarvitaan järjestelmämuutosta. Se vaatii ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä ja solidaarisuutta”, hän sanoo.

Tämä on aika erikoista puhetta fossiilisten polttoaineiden myyjältä. Anttonen tietää sen, mutta hän on omien sanojensa mukaan tehnyt ilmastotyötä jo 2000-luvun vaihteesta lähtien.

”Minulta usein kysytään miksi emme lopeta bensan ja dieselin myyntiä. Sanon, että en saisi mistään tuloja, joilla voi kehittää uusiutuvia ratkaisuja. Täytyy olla terve kassavirta.”

Anttosen mukaan siirtymä pois fossiilisesta energiataloudesta ei ole utopiaa. ”Teknisesti se on mahdollista ja niin tulee tapahtumaan. Aikajänne on suurin kysymys: onnistutaanko se tekemään niin nopeasti ettei maapallo lämpene liikaa?”

Tällä hetkellä esimerkiksi kehittyvien maiden on hyvin vaikea siirtyä omin voimin uusiutuvaan energiaan, koska fossiiliset vaihtoehdot ovat vielä paljon halvempia. Ratkaisujen pitäisi siis olla globaalisti skaalautuvia, ja näitä Suomessa kehitellään.

”Minulle edelläkävijyys tarkoittaa sitä, että meillä on kaikki edellytykset yhteiskunnassamme ymmärtää ja kehittää näitä ratkaisuja siten, että ne ovat myös kehittyvien maiden tavoitettavissa”, Anttonen toteaa.

Mika Anttonen uskoo, että fossiilisesta energiasta on mahdollista luopua. Kuva: Antti Raatikainen, Tekir Oy

Myös Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Liisa Toopakka tunnistaa Suomen roolin edelläkävijänä.

”Tässä on mahdollisuus näyttää esimerkkiä ja olla etulinjassa ja näyttää että otamme tilanteen tosissaan. Suomalaisten päästöt ovat kuitenkin kohtalaisen suuret per henkilö ja ollaan suhteellisen vauras ja hyvinvoiva maa, joten miksi emme toimisi?”

Samalla hän peräänkuuluttaa toimia kaikilta.

”Ilmakehä ja maapallo ovat yhteisiä, pelissä on tosi paljon, joten kaikkien on toimittava. Ei varmaan mikään yksittäinen valtio pysty ongelmaa ratkaisemaan, vaan se vaatii sen, että kaikki tekevät ja toimivat”

Entä pieni ihminen, joka tilailee ja ostaa kaupasta eri puolilta maailmaa tuotettua tavaraa? Miten suuri merkitys on kulutuskäyttäytymisellä ja päästöjen ulkoistamisella?

”Ideaalimaailmassani voisi mennä kauppaan, jossa kaikkein huonoimmat vaihtoehdot olisi jo karsittu pois. Tarjolla olisi tietoa siitä mitkä tuotteiden vaikutukset ovat, ja ehkä jopa tuotteiden hiilijalanjälki näkyisi hinnassa. Mutta suurempi merkitys olisi poliittisilla päätöksillä, ja sillä että luotaisiin sellainen ympäristö, että kulutusvalinnoilla ei olisi suurta merkitystä”, Toopakka kuvailee.

Mikä voisi olla yksittäisen kansalaisen tärkein ilmastoteko?

”Ainakin alkuun voisi olla tärkeää selvittää oma hiilijalanjälkensä, ja miettiä mikä on omalle kohdalle ensimmäinen askel minkä haluaa ja voi ottaa”, Toopakka vinkkaa.

”Meillä kaikilla on kuitenkin helppoja ratkaisuja, joita ei vaan ole tiedostanut, ja joiden tekeminen saattaa tuntua tosi helpolta. Ja ehkä jopa parantaa elämänlaatua.”

Liisa Toopakan unelmamaailmassa ympäristön kannalta kaikkein haitallisimmat tuotteet olisi karsittu pois kaupan hyllyiltä. Kuva: Hannu Toivonen.

Lue lisää suomalaisten kulutuksen ilmastopäästöistä Maailman Kuvalehden tutkivasta jutusta: Hiilineutraali valtio, jossa asustaa hiilisyöppö kansa – ulkoistammeko päästömme?

Tilaa Maailman Kuvalehti