Niin Suomessa kuin maailmallakin ihmiset ovat pandemian aikana innostuneet kasveista. Ilmiö on näkynyt niin sosiaalisessa mediassa kuin puutarhakauppojen myyntiluvuissa.
Köyhille maille tarkoitetun ilmastorahoituksen löyhät kriteerit antavat rikkaille maille mahdollisuuden ohjata rahoitusta omaa etuaan tavoitellen.
Koronapandemian epäsuorat vaikutukset kehittyvissä maissa näyttävät ylittävän itse viruksen aiheuttamat terveyskustannukset. Samalla maatalouden ja ruuan merkitys nousee uuteen arvoon.
Talvisin poroa haittaavat suuret säänvaihtelut ja kesäisin kuumuus ja hyönteiset.
Voisiko COVID-19-pandemian myötä syntyä sellaisia uusia käyttäytymismalleja ja arvoja, jotka auttaisivat meitä ratkomaan muitakin kriisejä, kysyy valtiotieteiden tohtori Tuomas Tammisto AntroBlogin uutiskommentissa.
Vuoden vaihteessa velloneet maastopalot polttivat noin Latvian kokoisen alueen Australiasta. Ratkaisu maastopalojen hillitsemiseen saattaa löytyä yllättävän läheltä: tulesta.
Suuret katastrofit ylittävät uutiskynnyksen toisin kuin pitkäkestoisemmat kriisit”, WWF Suomen yksityisvarainhankinnan johtaja Tarja Hakala sanoo.
Rakkaus syntyy vain rakkaudesta ja vain sisältä käsin. Parasta rakkautta juuri nyt on suojella sitä ympäristöä, jossa ihmisten välinen rakkaus voi toteutua, kirjoittaa toimittaja ja käsikirjoittaja Riku Siivonen.
Leo Stranius, 45, on ilmastovaikuttaja, kaupunginvaltuutettu ja isä, jonka mielestä ilmastonmuutoksesta pitää alkaa kertoa lapsille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ilmaston muuttuessa vanhemmuudenkin tulisi muuttua, vaativat Ilmastovanhemmat.
